Päätoimittajan kommentti: Marinin hallitus hoippuu kriisistä toiseen – Saarikon kannattaa nyt ottaa rahaministeriö haltuun

Sanna Marinin hallitus jatkaa, rampautuneena, mutta kuitenkin. Yli viikon riitely kehysriihessä paljasti, kuinka hauraassa tilassa viiden puolueen yhteistyö on. Se minkä koronakriisin hoito on jättänyt piiloon, tuli nyt suuren yleisön silmille rujolla tavalla.

Henkilödraamaa on riittänyt

Syitä yhteistyön takkuamiseen on monta lähtien siitä, että keskusta vuoden 2019 eduskuntavaalien rökäletappion jälkeen ylipäätään lähti pönkittämään kolmen vasemmistopuolueen dominoimaa koalitiota.

Tämän päätöksen myötä keskusta on joutunut ristituleen, josta ulospääsy on erittäin vaikeaa. Miten irtautua vasemmiston apupuolueen leimasta? Jos myötäilet hallitusta, oppositio kalvaa. Jos haastat hallituskumppanit, olet hankala kumppani. Suo siellä, turve täällä.

Hallituksen työtä ovat alusta lähtien leimanneet henkilödraamat. Kahden vuoden aikana ovat vaihtuneet pääministeri sekä kummankin hallituksen pääpuolueen puheenjohtajat. Eikä tässä kaikki.

Hallituksen toiseksi merkittävimmässä tehtävässä, valtiovarainministerin paikalla, on jo kolmas henkilö, ja neljättä odotetaan. Kuka vielä muistaa? Aivan alkuun valtiovarainministerinä toimi Mika Lintilä, sitten Katri Kulmuni, ja hänen jälkeensä tuli Matti Vanhanen.

Vanhasen osaaminen, kokemus ja näkemys ovat epäilemättä olleet keskustalle eduksi, mutta samaan aikaan hänen asemaansa on nakertanut oma ilmoitus, ettei hän jatka valtiovarainministerin tehtävässä hallituskauden loppuun.

VM menetti voimahahmon

Asiaa ei ole auttanut, että valtiovarainministeriö (VM) menetti viime vuonna voimahahmonsa, kun kansliapäällikkö Martti Hetemäki jäi eläkkeelle. Yli vuoden kestäneessä valintahässäkässä seuraajaksi valittiin kompromissiehdokas Juha Majanen. Hän on epäilemättä pätevä virkamies, mutta ei missään nimessä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja linjanvetäjä, ainakaan tähänastisten näyttöjen perusteella.

Summa summarum: entinen superministeriö on kadottanut valtansa, eikä sen toiminnassa ole jatkuvuutta nimeksikään.

Kuin varmemmaksi vakuudeksi Vanhanen ei mahtunut Säätytalon päätöksentekopöytiin, kun ollaan päättämässä valtion taloudenpidon ytimestä, tulevien vuosien rahankäytöstä!

Jos valtaa on johonkin siirtynyt, niin sosiaali- ja terveysministeriöön (STM). Ministeri Krista Kiuru virkakuntansa ja THL:n kanssa on hallinnut pandemiajulkisuutta, ja koronantorjunnan nimissä ministeriön budjetti on yhden vuoden aikana paisunut miljarditolkulla. Velkaantuvan valtion menoista yli neljännes, 17,8 miljardia euroa, kuluu STM:n hallinnonalalla.

Tätä taustaa vasten eivät ehkä yllätä kehysriihestä kantautuneet tiedot, joiden mukaan STM olisi toimittanut sinne omia työllisyysvaikutuslaskelmiaan, vesittämään VM:n vastaavia. Tämä tarkoittaa, että ministeriö, jonka ominta alaa on vero- ja velkarahan kuluttaminen, päsmäröikin nyt siinä, miten valtion menoja ja tuloja pitäisi lähivuosina tasapainottaa!

Oliko kyseessä Saarikon työnäyte?

Hallitus siis jatkaa, mutta rasitteena on taas yksi uusi yhteenotto muiden jatkoksi. Seuraavaksi aletaan valmistautua kuntavaaleihin.

Jos keskustan oli tarkoitus näyttää, ettei keskusta ole vasemmiston apupuolue, se ei jäänyt ainakaan näytöksen kestosta kiinni. Seuraavassa puoluekannatusmittauksessa ja viimeistään vaali-iltana 13. kesäkuuta nähdään äänestäjien reaktio.

Jos kehysriihi oli keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon työnäyte valtiovarainministerin tehtävään, ensi syksynä luvassa on mielenkiintoinen budjettiriihi.

Hallituksen voimatasapainon nimissä Saarikon joka tapauksessa kannattaa ottaa valtiovarainministerin salkku pikapuoliin.