Pääministeri Antti Rinteen (sd.) brexit-puheet ovat herättäneet keskustelua suuren valiokunnan kokokoomusedustajien keskuudessa. Suomalaistutkijoiden mukaan puheista heränneessä epäselvyydessä on kyse siitä, missä sävyssä ne on lausuttu.
Oliko kyse vain asian yleisestä kiirehtimisestä vai ymmärrettiinkö kommentit uudeksi viralliseksi takarajaksi?
Rinne sanoi keskiviikkona, että Britannialla on syyskuun loppuun asti aikaa antaa esityksensä hallitsemattoman brexitin välttämisestä. Hän kertoi takarajasta Pariisissa tavattuaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin.
– Ymmärrettävää tässä on se, että Britannialta odotetaan konkreettista visiota. Varmasti tarkoituksena oli myös painostaa siihen suuntaan, että Britannian pääministeriltä tulisi jokin konkreettinen ehdotus siihen, millä perustein tätä mahdollista lisäaikaa haettaisiin, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistotutkija Timo Miettinen pohtii.
Lue myös: Pääministeri Rinne ja Ranskan presidentti Macron asettivat brexit-väännölle takarajan – Britannian annettava ehdotuksensa kuun loppuun mennessä: "Sitten asia on ohi"
– Tietysti voi olla myös niin, että Rinne viittasi Eurooppa-neuvoston maiden kesken sovittuun yhteiseen näkemykseen, jonka mukaan nimenomaan syyskuun loppu olisi tällainen takaraja, Miettinen jatkaa pohdintojaan.