Välillä maailman tapahtumat ahdistavat niin, että uutiset saatetaan kokonaan lukematta. MTV Uutiset kävi kysymässä järvenpääläisen Kinnarin koulun ysiluokkalaisilta nuorten hyvinvoinnista. Opettajan mukaan nuorten pahoinvointia ei voida perustella ainoastaan koronalla.
Keväällä julkaistun kyselyn mukaan nuorten hyvinvointi suorastaan romahti korona-aikana. Neljä viidestä koki rajoitusten heikentäneen henkistä hyvinvointia. Nyt Ukrainan sota aiheuttaa levottomuutta, ja nyt lähes 65 prosenttia nuorista pelkäsi tuolloin sodan leviämistä Suomeen.
MTV Uutiset tapasi järvenpääläisiä nuoria. Moni heistäkin kertoi Ukrainan sotaan liittyvästä pelosta ja ahdistuksesta sekä huolesta oman maan turvallisuudesta. Vastauksista ilmenee myös, että jatkuva uutisten seuraaminen tuntuu raskaalta. Jotkut ovat jättäneet uutisten seuraamisen kokonaan sen vuoksi.
– En hirveästi seuraa uutisointia tällä hetkellä, kun se ahdistaa todella paljon. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on feikkiuutisia, jotka myös lisäävät pelkoa ja ahdistusta. Aina pitää olla sellainen mediakriittinen ja se on tosi vaikeaa, Oona Heikkinen kertoo.
Vilma Perttulasta tuntuu, etteivät nämä uutiset ole nuorille suunnattuja.
– Esimerkiksi tästä Ukrainan sodasta uutiset voivat olla aika vaikeasti ymmärrettäviä, mutta niistä uutisoidaan todella paljon, ja juuri sen takia se ehkä ahdistaakin, kun siitä kuulee koko ajan, Perttula pohtii.
– Olisi ehkä kivampi keskittyä vain nuorena elämiseen, Tobias Åström pohtii.
"Pandemia ei ole ainoa selitys"
Opettajan mielestä nuorten jaksamisen heikkeneminen ja paineet, ahdistus ja stressi ovat näkyneet koulun arjessa jo ennen koronapandemiaa.
– Mielestäni ahdistusoireiden lisääntyminen ja paineiden kasaantuminen alkoi jo ennen koronaa, eikä koronapandemia voi olla ainoa selitys näille, Kinnarin koulun terveystiedon, yhteiskuntaopin ja psykologian opettaja Hanna-Mari Kuha sanoo.
Kuhan mukaan opettajille näkyy, jos opetettava nuori voi pidempään huonosti, mutta tilanteen näkyminen ja näkeminen ovat kaksi eri asiaa.
– Sanoisin, että ehdottomasti näkyy, mutta se, että näkeekö sen, on toinen juttu. Pitää olla aito kiinnostus nähdä nuori kokonaisena ihmisenä, eikä vain oman oppiaineen opiskelijana. Tietenkin lisäksi tarvitaan myös asiantuntemusta nuorten psyykkisestä kehityksestä, mielenterveyden häiriöistä ja ylipäätään mielenterveydestä, Kuha sanoo.
Hän pitää tärkeänä, että aineopettajia koulutettaisiin tällaisiin tilanteisiin, sekä opiskeluaikana että työelämässä.
– Muuten toimiminen saattaa jäädä opettajan mahdollisesti virheellisten ja vanhentuneiden maallikkokäsitysten varaan, mikä voi toisinaan olla vahingollista. Ilman oikeanlaista koulutusta opettajilta ei myöskään voida odottaa osaamista toimia tällaisissa tilanteissa.
Konkretiaa kaivataan
Osa haastateltavista nuorista tietää, mistä hakea apua tarvittaessa ja kokee sen melko vaivattomaksi.
Heikki Siltasen mielestä avun hakeminen on nykyään melko helppoa.
– Sitä mainostetaan paljon medioissa ja netistä pääsee parilla klikkauksella. Myös koulukuraattorilta voi tulla kysymään apua ja kaikilta opettajilta. Läheisiltä ainakin minä voisin myös saada apua jos mulla olisi ongelmia, Siltanen kertoo.
Joidenkin haastateltavien mielestä avun hakeminen koetaan yhä nuorten keskuudessa tabuna. Useampi vastaajista on sitä mieltä, ettei koulussa kerrota tarpeeksi konkreettisesti, mistä hakea apua ongelmiin.
Tätä mieltä on Iida Tiainen.
– Jossain saattaa olla juliste seinällä, että hae tästä apua, mutta siinä ei ole tarkemmin kerrottu, että millaiseen tilanteeseen, kertoo Tiainen.
– Ei välttämättä edes sanota, että vähän pienempäänkin voi hakea apua, vaan joku saattaa ajatella, ettei kyseessä ole niin iso asia, että hakisi apua, mutta monet pienet asiat voivat johtaa siihen, että ne ovat yhtäkkiä isompia asioita.
Saaga Henrikssonin mielestä koulussa ei kerrota eri avun hankkimisen väylistä tarpeeksi.
– En hirveästi tiedä, mistä apua voi hankkia, koska eri asioihin tarvitsee eri paikoista apua. Meillä on koulussa tarroja, missä lukee kriisipuhelinnumero, mutta ei siitäkään puhuta, että milloin sinne pitäisi soittaa, kertoo Henriksson.
"Nuorilla on viisautta ja ymmärrystä"
Kinnarin koulun terveystiedon, yhteiskuntaopin ja psykologian opettaja Kuha kertoo ottavansa asian esiin ollessaan huolissaan jonkun nuoren tilanteesta, mutta tätä hankaloittaa se, että aikaa opettajilla on rajallisesti ja oppilaita paljon.
Kuhan mielestä nuoria pitäisi kuunnella enemmän heitä koskevien päätösten teossa.
– Oman kokemukseni mukaan nuorilla on usein viisautta ja ymmärrystä paljon enemmän, kuin aikuiset ymmärtävätkään.
Artikkelin kirjoittaja ja videon editoija on MTV Uutisten tet-harjoittelija loka-marraskuussa 2022.