Oulussa on Suomen kaupunkien puhtain ilma – myös Jyväskylä sijoittuu erittäin korkealle kansainvälisessä vertailussa

Pohjoismaissa ilma on puhdasta. Se on todistettu jälleen kerran, nyt kansainvälisessä tutkimuksessa, joka selvitti, miten paljon ilmansaasteet vaikuttavat kuolleisuuteen yhteensä 858 eurooppalaisessa kaupungissa.

Barcelonan globaalin terveyden instituutin johtamassa tutkimuksessa keskityttiin kahteen ilmansaasteiden luokkaan: alle 2,5 mikrometrin kokoisiin pienhiukkasiin (PM2,5) ja typpidioksidiin (NO₂). Tutkitut kaupungit olivat pääasiassa yli 50 000 asukkaan kokoisia (tarkempi, varsin tekninen määritelmä jutun lopussa).

Tiedotteen ja tietokannan mukaan pienhiukkaskuolleisuuden sarjassa kaikkein likaisimmat Euroopan kaupungit sijaitsevat Pohjois-Italiassa Po-joen laaksossa sekä itäisessä Keski-Euroopassa.

Typpidioksidin aiheuttamaan kuolleisuuteen kaupungin koko näyttäisi vaikuttavan selkeämmin, ja useimmat kärkikymmeniköstä ovat isoja miljoonakaupunkeja laajalta alueelta Etelä- ja Keski-Euroopasta.

Euroopan kaikkein saastunein kaupunki mittarilla hiukkaskuolemat per capita on Italian Brescia ja typpidioksidikuolemien mittarilla Espanjan Madrid.

Sasha Khomenkon johtamien tutkijoiden mukaan kaikkein vähiten ylimääräisiä kuolemantapauksia pienhiukkaset aiheuttavat väkilukuun suhteutettuna Islannin Reykjavikissa. Toisena on Norjan Tromssa ja kolmantena Ruotsin Uumaja. Sijoille 4 ja 5 nousi kaksi kotimaista kaupunkia: Oulu ja Jyväskylä.

Myös koko muu kärki sijalle 16 asti on kokonaisuudessaan pohjoismainen. Suomalaisista kaupungeista Lahti nousi puhtaudessa sijalle 8, Tampere sijalle 10 ja Kuopio sijalle 12. Turku ja Helsinki jäivät selvästi alemmas sijoille 29 ja 34.

Pohjoismaiden ulkopuolelta sijalta 17 löytyy espanjalainen vuoristokaupunki Ávila. Sijan 20 alapuolelta listauksessa alkaa näkyä useita keskikokoisia kaupunkeja Irlannista ja Skotlannista.

Typpidioksidin aiheuttamien kuolemien mittarilla Euroopan puhtain ilma on Tromssassa ja toiseksi puhtain Uumajassa. Oulu nousi kolmanneksi, Jyväskylä sijalle 12, Kuopio sijalle 14, Lahti sijalle 17 ja Tampere sijalle 23.

Myös tässä Turku ja Helsinki ovat selvästi saastuneempia: Turun sijaluku on 68 ja Helsingin 139.

Pohjoismaat varastivat kärkisijat selvästi myös typpidioksidisarjassa. 20:n ensimmäisen joukkoon pääsi muualta Euroopasta vain neljä kaupunkia, niistä ensimmäisenä Kroatian Pula sijalle 5.

Kuolemien arvioinnissa tutkijat ottivat huomioon myös muita tekijöitä kuin saasteiden määrän, esimerkiksi väestön ikärakenteen.

Ylimääräisten kuolemantapausten määrää per capita tutkijoiden julkistama tietokanta ikävä kyllä ei kerro lukuina – tältä osin tieto näytetään vain järjestyslukuna. Saastetasot kuitenkin ilmoitetaan.

Kaikkein saastuneimmissa kaupungeissa pienhiukkaspitoisuudet ovat tutkijoiden mukaan noin 8-kertaiset verrattuna puhtaimpiin: yli 27 mikrogrammaa kuutiometrissä, verrattuna Reykjavikin ja Tromssan reiluun kolmeen.

Typpidioksidin osalta ero puhtaimpien ja likaisimpien kaupunkien välillä oli vain nelinkertainen, jos jätetään huomiotta ilmiömäisen putipuhtaat Tromssa ja Uumaja.

Kaupungin määritelmänä tutkijat käyttivät sitä, että väentiheys ylittää 1500 asukasta neliökilometrille 250 × 250 metrin pikselikoossa tarkasteltuna, ja että tällaisissa pikseleissä asuu ainakin 50 000 ihmistä. Lisäksi mukana on yksittäisinä tapauksina jokunen kymmenen tätä pienempää kaupunkia.

Suomesta mukaan kelpasivat yllä mainitut seitsemän kaupunkia eli Helsinki (pääkaupunkiseutu), Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Kuopio ja Jyväskylä.

Tutkijat arvioivat lehdistötiedotteessa, että Euroopassa olisi vältettävissä vuosittain reilu 200 000 ennenaikaista kuolemaa, jos kaikissa kaupungeissa saasteiden määrä saataisiin leikattua minimiin eli kaikkein puhtaimman kaupungin tasolle. Tästä 125 000 tulisi hiukkasista (Reykjavikin taso) ja 79 000 typpidioksidista (Tromssan taso).

Kaikki sijoitukset on luettavissa vapaasti täältä.

Tutkijoiden tieteellinen raportti puolestan on julkaistu The Lancet Planetary Health -lehdessä, ja se on vapaasti luettavissa. Raportin mukaan tutkijat kävivät alkujaan läpi 1016 kaupunkia, mutta yllä linkitetyssä rankkauksessa kaupunkeja näkyy vain aiemmin mainitut 858.