Suomalaislasten ja nuorten kunto on heikompi kuin koskaan viisikymmenvuotisen mittaushistorian aikana. Näin toteaa UKK-instituutin johtaja, professori Tommi Vasankari MTV Uutisten haastattelussa.
Vasakari sanoo, että jos suuntaa ja kulttuuria ei saada muutettua, yhä isompi osa työikäisistä sairastaa ja se tulee liian kalliiksi.
Aloitetaan juttu Itä-Helsingistä, Merilahden peruskoulusta. Meneillään on Move!-mittaukset. Tarkoituksena on mitata viides- ja kahdeksasluokkalaisten kuntoa. Tuloksia voi hyödyntää muun muassa kouluterveydenhuollossa.
Koulun ammattilaiset ovat huomanneet, että kuntoerot lasten välillä ovat kasvaneet. Kynnys seuraliikuntaan ei saisi olla rahasta kiinni, toteaa liikunnanopettaja.
– Monella, niin valitettavaa kuin se onkin, harrastus loppuu taloudellisten resurssien takia. Se on asia, johon pitäisi jotenkin puuttua, toivoo liikunnanopettaja Tomi Nakari.
KouluPT kannustaa liikkumaan
Helsinki yrittää taklata liikkumattomuutta koulujen hyvinvointivalmentajilla eli niin sanotuilla kouluPT:llä.
– Me kouluPT:t käymme liikkumassa nuoren kanssa joko kahdestaan tai pienissä ryhmissä. Haluamme löytää jokaiselle mieleinsen tavan olla aktiivinen, kertoo kouluPT Hanna-Maija Haikka.
Haikka on huomannut, että vaikka koululaisen kanssa liikuttaisiin yhdessä vain muutaman kerran yhdessä, aktiivisuus saattaa palkita ja jäädä päälle pysyvämmin.
Urheiluseuroissa iso trendi
MTV:n studiossa vierailleen asiantuntijan mukaan yksi ongelma on se, että liikuntaseuraharrastus lopetetaan entistä nuorempana. Se tuppaa isolta osalta loppumaan jo ennen alakoulun loppumista, eli ollaan 10–11-vuoden iässä. Erityisesti yläasteikäisten tyttöjen kohdalla urheiluseuratoiminta ei valitettavasti ole se asia, mitä halutaan tehdä, toteaa professori Vasankari.