Vuonna 2019 voimaan tullut tiedustelulainsäädäntö sai kansanedustajilta keskiviikkona kiitosta osakseen, kun eduskunta keskusteli valtioneuvoston tiedustelulainsäädäntöä koskevasta selonteosta.
Päättäessään tiedustelulaista eduskunta edellytti hallitukselta selontekoa tiedustelulainsäädännön toimivuudesta ja tuloksellisuudesta vuoden 2021 loppuun mennessä.
– Tätä tiedustelulainsäädännön laatimista voi pitää minun mielestäni eräänlaisena eduskunnan suurena onnistumisena ja lainsäädännöllisenä menestystarinana, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra yltyi kiittelemään.
Monissa puheenvuoroissa tosin kiinnitettiin huomiota siihen, että vajaan kolmen vuoden tarkastelukausi on perin lyhyt, eikä lainsäädännön kaikkia vaikutuksia tai mahdollisia ongelmia ole vielä voitu havaita.
Useissa puheenvuoroissa korostettiin myös sitä, että Suomen turvallisuusympäristö on jatkuvassa muutoksessa, minkä vuoksi myös tiedustelulainsäädäntö on pidettävä ajantasaisena.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) arvioi, että tiedustelutoiminta on jatkuvaa kilpajuoksua teknologisen kehityksen kanssa.
– Nopeasti muuttuvassa maailmassa ei tällaisesta lainsäädännöstä tule täysin valmista varmaan koskaan, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoi.
Porttiteoria huolestutti
Yhden kriittisimmistä puheenvuoroista piti vasemmistoliiton Markus Mustajärvi, joka varoitti laajentamasta tiedusteluviranomaisten toimintavaltuuksia tähänastisen tiedon ja kokemuksen pohjalta.