Hallituksen olisi seuraavan parin viikon aikana keksittävä konkreettisia tekoja siihen, miten rasismia Suomessa torjutaan. Tiedonantoa varten kerätyissä lausunnoissa korostetaan sitä, että toimintaa tarvitaan. Valtiovallalla ei vain ole tarjota ongelmaan ihmelääkkeitä, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Keskiviikkona pidetyssä hallituksen tiedotustilaisuudessa kävi hyvin ilmi, etteivät rasismin vastaiset toimenpiteet synny helposti.
Hallituspuolueet olivat käsitelleet useiden tuntien ajan tiedonantoa, joka käsittelee yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden vahvistamista Suomessa.
Seminaarin pohjalta ei voitu vielä julkistaa yhtäkään konkreettista toimenpidettä. Odotuksissa ei tosin edes ollut se, että hallituksella olisi jo nyt esittää valmista lopputulosta.
Tiedotustilaisuudessa ja taustakeskusteluissa vahvistui se, että hallituspuolueilla on erilaisia näkemyksiä siitä, mitä nyt tarvitsee tehdä. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuvaili keskustelua värikkääksi.
Ainakin Rkp:n ja Perussuomalaisten näkemykset eroavat toisistaan jälleen kerran.
Hallituksen urakan tekee hankalaksi se, ettei rasismin ja syrjinnän torjuntaan edes ole selkeitä, nopeita ihmelääkkeitä.
Lainsäädännössä syrjintä on jo kielletty, joten jäljelle jää julkilausumien, webinaarien tutkimuksen, tiedotuksen ja koulutuksien tarjoaminen. Riskinä on höttöinen lopputulos.
Rkp haluaisi mahdollisimman paljon konkreettista toimintaa, jotta se näyttää hallituksen olevan mahdollisimman sitoutunut torjumaan rasismia. Perussuomalaiset taas eivät halua nöyrtyä täysin Rkp:n sanelemiin linjauksiin.
Kesällä syntyneet rasismikohut Perussuomalaisten Riikka Purran ja Wille Rydmanin vanhoista kirjoituksista pakottavat hallituksen kuitenkin tiedonannon tekemään, jotta se voi toivoa pysyvänsä kasassa.
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä tiivistää tilanteen antamassaan lausunnossa näin.
– Rasismikohujen kohteena olleen hallituspuolue perussuomalaisten on pystyttävä vakuuttamaan eduskunta ja kansalaisyhteiskunta siitä, etteivät sen toiminta ja tavoitteet ole rasistisia eivätkä ristiriidassa demokratian, oikeusvaltioperiaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien kanssa, Jokisipilä kirjoittaa.
– Puolueen johtohenkilöiden aiemmat somekirjoitukset ovat herättäneet oikeutetun kysymyksen siitä, kuinka suuressa määrin ja miltä osin näiden kirjoitusten heijastama ajattelutapa edustaa myös kyseisten henkilöiden nykyistä arvomaailmaa, Jokisipiä jatkaa.
Syyskuussa eduskuntaan tuotavasta tiedonannosta huolimatta oppositio voi esittää epäluottamusta Purralle ja Rydmanille.
Jos näin käy, Rkp tekee ”kokonaisharkinnan” siitä, voiko puolue tukea Purraa ja Rydmania mahdollisissa äänestyksissä. Hallitus kaatuu, jos Rkp ei tukea anna.
Tiedonannon sisältö vaikuttaa osaltaan Rkp:n harkintaan.
Keskiviikkona hallituspuolueiden puheenjohtajat korostivat, että jo hallitusohjelmassa on linjattu niistä arvoista, joiden pohjalta hallitus, perussuomalaiset mukaan lukien, työtään tekee.
Hallitusohjelman mukaan jokaista on Suomessa arvostettava tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä, syrjäytymistä torjutaan ja yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa vaalitaan.
Työelämän puolella hallitus haluaa hyödyntää anonyymin rekrytoinnin tähän asti tuottamaa tietoa. Vähemmistöihin kuuluvat kokevat usein, että heidän työhakemuksensa eivät menesty pelkästään nimensä takia.
– Hallitus työskentelee määrätietoisesti yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi yhteiskunnassa. Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi Suomessa, hallitusohjelmassa kirjoitetaan.
Hallitusohjelman kirjaukset eivät sinänsä ole poikkeuksellisia, sillä jo perustuslaki velvoittaa yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen.
Seuraavaksi hallituksen pitäisi vain kertoa uskottavista teoista.
Useat tiedonantoa varten lausunnon antaneista tahoista korostavat, että tarvetta teoille on.
– Yhteiskuntaamme syvään juurtuneita eriarvoistavia rakenteita, syrjintää ja rasismia ei voi torjua ilman monipuolisia ja laajalle ulottuvia toimenpiteitä. Tarvitaan yleisen tietoisuuden lisäämistä rasismista, sen eri muodoista ja vaikutuksista, mukaan lukien vihapuhe sekä sitoutumista konkreettisiin, tilannetta parantaviin toimiin, THL kirjoittaa lausunnossaan.
Monet eri vähemmistöt ovat lausunnoissaan korostaneet kohtaavansa rasismia ja syrjintää.
– Islamofobiaa ei tunnisteta eikä oteta riittävän vakavasti. Muslimeita voidaan pilkata ilman seuraamuksia. Muslimit joutuvat julkisilla paikoilla sanallisen ja jopa fyysisten hyökkäysten sekä rakenteissa ilmenevän islamvastaisuuden kohteeksi. Islamofobiaa normalisoidaan sillä, että päättävissä elimissä olevat ja vaikutusvaltaa omaavat tahot käyttävät islamofobista retoriikkaa, Suomen muslimifoorumi kertoo.
– Suurimmat ongelmat ja huolet liittyvät tällä hetkellä äärioikeiston väkivaltaisuuteen ja vihapuheeseen sekä myös osin vasemmiston Israel-kriittisyydeksi naamioimaan vihapuheeseen. Nämä ovat vakavuudeltaan poliisiasioita. Oikeiston osalta joudumme ylläpitämään hankalia ja kalliita turvatoimia sekä rajoittamaan joitakin toimintoja, sanoo puolestaan Turun juutalainen seurakunta.
Arkkipiispa Tapio Luoma muistuttaa lausunnossaan valtaapitävien pelkillä sanoilla olevan merkitystä.
– Yhteiskunnallinen keskustelu on vaarassa muuttua vihamieliseksi ja erilaisia näkökulmia sietämättömäksi. Valtion johto sekä viranomaiset käyttävät merkittävää valtaa muun muassa yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin luojana ja ylläpitäjänä, Luoma kirjoittaa.
