Eduskunta aloitti eilen odotetun ja etukäteen kiistellyn tiedustelulainsäädännön käsittelyn. Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd) nimesi 900 sivuisen järkäleen jopa merkittävimmäksi lainsäädäntöhankkeeksi sotien jälkeen ja on varmasti oikeassa.
Valtioiden rajat ylittävien terrori-iskujen ja hybridivaikuttamisen maailmassa uusia lakeja tarvitaan, mutta kiistat alkavat, kun puolueet pääsevät perkaamaan yksityiskohtia. Tasapainoa haetaan isojen periaatteellisten asioiden välillä. Vaakakupeissa painavat kansallinen turvallisuus ja kansalaisten perusoikeudet.
Sotilastiedustelulainsäädännön uudistaminen ei yllättäen herättänyt salissa kysymyksiä, mutta kokonaisuuden kriittisimmät osat näyttävät olevan siviilitiedustelun uudet valtuudet ja yksilön oikeudet. Hallituspuolueet ajavat lakipakettia läpi kiireellisenä. Perustuslain muutos tarvitsee 5/6 enemmistön, jotta se voi tulla voimaan jo nykyisen eduskunnan aikana.
Kuninkaantekijän paikalla tänä keväänä on oppositiopuolue Sdp, jonka tuki tarvitaan perustuslain muutoksen läpivientiin nopealla aikataululla. Ärhäkästi salissa esiintyneet demarikansanedustajat keskittivät kritiikkinsä Suojelupoliisin aseman ja valvonnan ympärille.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin koplaus oli kuin kopio Kokoomuksen Petteri Orpon maakuntahallinto-valinnanvapaus -loitsusta. Demarit vaativat koko Supoa parlamentaariseen valvontaan ”kellariin asti”. Lindtmanin sanoin ”ilman Supon valvontaa ei tule uusia tiedusteluoikeuksia”. Niinpä puolue panttaa kantaansa kiireellisyyteen kevääseen siihen asti, kun perustuslakivaliokunnan kanta asiaan saadaan lukuisten asiantuntijakuulemisten jälkeen.
Toivottavasti eri puolet valaistaan ja pohditaan kiihkottomasti, mutta ilman politikointia. Paikka on oppositiolle herkullinen.
On hyvä, että kansanedustajat, media ja kansalaisjärjestöt perkaavat tiedusteluvaltuuksien lisäämisen tarkkaan, myös Supon roolin. Naiivi ei kannata olla mihinkään suuntaan, kun perustuslakia lähdetään muuttamaan.
Kansalaisten on pystyttävä luottamaan, että toimijoita niin puolustusvoimissa kuin myös Supossa valvotaan, eivätkä ihmisten perusoikeudet vaarannu. Jari Aarnion ja huumepoliisin tapaus osoitti, että harmaan alueelta on vain askeleen mitta pimeän puolelle, jos pelisäännöt ovat huteria. Perustuslain muutosten pitää kestää myös mahdolliset poliittiset muutokset.
Lisääntyykö salailu eduskunnassa?
Jo nyt tuleva laki vaikuttaa myös eduskunnan työskentelytapoihin - asia, jonka Ilta-Sanomat nosti ansiokkaasti esiin. Eduskuntaan perustetaan uusi tiedusteluvalvontavaliokunta, jonka tehtävänä on tiedustelun parlamentaarinen valvonta. Samaan syssyyn myös muissa valiokunnissa valmistelussa olevien asioiden salassapitoa kiristettäisiin.
Salattavien listaan on tarkoitus lisätä kansallisen turvallisuuden vaarantamiseen liittyvät tiedot. Eduskunnan puhemiesneuvosto ehdottaa myös, että eduskunnan työjärjestystä täydennettäisiin säännöksellä vaitiolovelvollisuudesta, joka koskisi kaikkia valiokuntia. Mihin vaiteliaisuuden piirissä olevien asioiden raja siis vedetään ja onko luvassa lisää salailua? Keskustelua asiasta kansanedustajat!
Henkilökohtaiset tietomme ovat arvokkaita
Eilen ministerit vakuuttivat yhdestä suusta, että uudet tiedusteluvaltuudet eivät tarkoita kansalaisten joukkovalvontaa. Keskustelussa moni suhtautuukin näihin huoliin tyyliin, että antaa mennä vaan, koska ei tässä ole mitään salailtavaa. Mutta kansalaisten pitäisi olla hereillä myös oman käytöksensä kanssa. Suhtaudumme lapsenomaisen huolettomasti yksityisten tahojen koko ajan kasvavaan tietomäärään meistä kaikista. Meidän olisikin aikaa kasvaa digiaikuisiksi.
Yuval Noah Harar sanoo sen hyvin kirjassaan Homo Deus Huomisen lyhyt historia: ”2000-luvulla henkilökohtainen data on luultavasti arvokkain asia, mitä useimmilla ihmisillä on enää tarjottavanaan”. Harar ihmettelee ihan oikein, miten lahjoitamme sen teknologiajättiläisille vastineeksi sähköpostipalveluista ja kissavideoista.
Viimeisin esimerkki lapsenomaisesta halustamme viihtyä ja tulla huomatuksi on Facebookissa leviävä testi, jolla voi selvittää miltä näyttäisi Hollywood-tähtenä. Nametest.com -palvelun aiemmat testit ovat pahamaineisia yksityisyyteen liittyvien ongelmien takia. Kun antaa luvan testin suorittamiseen, antaa samalla oikeuden myydä yhtiön keräämiä tietoja ulkopuolisille.
Terveystietojen kauppamiehet
Toinen hurjempi esimerkki kuultiin viime viikolla itsensä pääministerin suusta, kun puolueiden puheenjohtajat kokoontuivat Porvooseen puhumaan tekoälystä. Sipilän mukaan tekoälyn viemien työpaikkojen ja verotulojen alenemisen voisi paikata myymällä yhteiskunnan omistamia tietoja. ”Tämä on yksi mahdollisuus, jos yhteiskunta on omistajana datalle. Tehdä liiketoimintaa, joka kompensoi verotuksen vaikeuden”, Sipilä sanoi. Terveystietomme ovat Kansaneläkelaitoksen hallussa. Huoleton heitto, jota kannattaa seurata ja perata mediassakin tarkemmin. Ainakin itselläni hälytyskellot soivat.
Voi tuntua hölmöltä puhua rajat ylittävästä tiedustelusta samaan aikaan kissavideoiden kanssa. Mutta kannattaa muistaa, että data on uusi öljy.
Tässä ajassa ja tulevaisuudessa valta on sillä, jolla on tietoa. Älä ole siis sosiaalisen median mielihyvätikkaria nuoleva alamainen, vaan valveutunut digikansalainen.