Koronan testaus- ja jäljitysstrategiaan toivotaan muutoksia osassa sairaanhoitopiirejä. Päivityksiä ei ole luvassa lähiaikoina, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö (STM).
Hallituksen joulukuussa päivitettämän koronan testaus- ja jäljitysstrategian mukaan kaikilla, joilla on koronaan sopivia oireita tai epäily koronatartunnasta tulee olla mahdollisuus päästä tarvittaviin diagnostisiin tutkimuksiin.
Testausta suositellaan etenkin altistuneille, riskiryhmille, rokottamattomille, sairaaloissa ja hoitolaitoksissa oleville sekä sote-henkilöstölle.
Käytännössä testausstrategiaa ei pystytä toteuttamaan esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS), jossa lieväoireisia altistuneita ei pääsääntöisesti testata henkilöstöpulan vuoksi.
Lue lisää: HUS: Pahasti ruuhkautunutta koronatestausta vähennetään, diagnoosin voi tehdä ilman virallista testiä – STM täysin eri linjoilla
– Omikron muutti tilannetta niin, että testaa ja jäljitä -strategia ei toimi. Keino, jolla yritetään väestöä suojata ovat rokotukset, toteaa HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.
Myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin infektiolääkäri Terhi Tapiaisen mukaan koronan testausstrategia on vanhentunut omikron-muunnoksen myötä.
– Siltähän se alkaa vaikuttaa. Omikronin tartuttavuus on niin korkea ja tapauksia on niin paljon, että alkuperäinen ajatus siitä, että testaus- ja jäljitysstrategialla voitaisiin vaikuttaa epidemian kulkuun, alkaa tulla tiensä päähän.
Henkilöstönsitoja
Tapiaisen mukaan syynä on se, että jäljitys ja testaus sitovat terveydenhuollon henkilöstöä, josta on pulaa.
– Tässä on aika kova ristiriita sen kanssa, että mitä vaaditaan ja mitä oikeasti pystytään tekemään ja saavuttamaan tällä hetkellä. Tätä tulisi päättäjien pohtia, että mihin tässä tilanteessa halutaan laittaa resursseja, kun terveydenhuollon yksiköt ovat kovilla hyvin monin paikoin.
Testaus- ja jäljitysstrategiaan ei valmistella muutoksia, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sähköpostitse.
Koronatestausvalmiuden kansallisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo, että joiltain osain strategia kaipaisi päivitystä.
– Siinä mielessä kyllä, että testauskapasiteetti on tällä hetkellä hyvin kovilla. Kun tartuntamäärät ovat tämän kaltaisia, niin olisi syytä varmistua siitä, että korkean riskin potilaat pääsisivät testiin ja heidän tartuntansa saataisiin mahdollisimman pikaisesti kiinni. Tämän osalta esimerkiksi pikatestien asemaa olisi syytä miettiä.
Pietilän mukaan kotitestaukseen liittyvää ohjeistusta tarkennetaan ja valmistellaan parhaillaan.
"Joillain alueilla jäljitys toimii hyvin"
Testausstrategian tavoitteena on tunnistaa tartuntoja sekä ehkäistä tartuntojen leviäminen väestössä.
– Yksi vaihtoehto olisi pohtia, että oireiset sairastaisivat kotona ja eristävät itsensä oireiden ajaksi. Testaaminen keskitettäisiin niihin henkilöihin, jotka joutuvat hakeutumaan terveydenhuollon piiriin. Tämä on asia, jota monessa terveydenhuollon yksikössä toivotaan. Testauksen mielekkyys on asia, jota pitäisi vakavasti pohtia, Tapiainen sanoo.
Jo nyt monissa kunnissa lieväoireisia kehotetaan pysyttelemään kotona, mutta positiivisen kotitestin tulos kehotetaan varmentamaan virallisella testillä.
Koronan testaus- ja jäljitystoiminta vie Tapiaisen mukaan huomattavasti resursseja kunnissa.
– Tässä on aika kova ristiriita sen kanssa, että mitä vaaditaan ja mitä oikeasti pystytään tekemään ja saavuttamaan tällä hetkellä.
Tapiaisen mukaan esimerkiksi tartuntatautirekisteri-ilmoitukset koronatartunnoista voivat vaatia yhdeltä lääkäriltä useita tunteja päivässä.
– Se kuvastaa sitä valtavaa potilaiden määrää, joita meillä tällä hetkellä on. Valtaosa heistä on hyväkuntoisia. Yksi mahdollisuus olisi, että testipositiivisuus menisi suoraan laboratiosta tartuntarekisteriin, kuten esimerkiksi sukupuolitautien, kuten klamydiatartunnan yhteydessä jo toimitaan positiivisen laboratoriovastauksen jälkeen. Silloin lääkärin ei tarvitsisi uudelleen tehdä käsin ilmoitusta.
"Joillain alueilla jäljitys toimii, joillain ei"
Pietilän mukaan jäljitysstrategiaa ei ole tarpeen muuttaa laajasti.
– On karkea yleistys sanoa, että kaikilla alueilla jäljitys olisi tarpeetonta. Joillain alueilla jäljitys toimii hyvin. Siellä, missä ei ole kapasiteettia ja tauti leviää laajasti väestössä, voidaan kyseenalaistaa, että onko siitä hyötyä.
Pietilän mukaan jo nyt kunnissa voidaan joustavasti muuttaa testauskäytäntöjä, eivätkä pääkaupunkiseudun testausruuhkat kerro koko Suomen tilanteesta.
– Kyllähän tämä nykyinenkin testausstrategia pitää sisällään sen, että jos testaus ruuhkautuu niin täytyy priorisoida. Kotitestaus ilahduttavasti lisääntyy. Se, miten kotitestituloksiin tulisi kussakin tilanteessa suhtautua, siinä on varmasti paljon epäselvyyttä ihmisillä.
Pietilä korostaa, että hän vastaa ennen kaikkea testausstrategiasta jäljitysstrategiaan liittyvien linjausten kuuluessa muille asiantuntijaryhmille.