Suomen kanta Naton puolustusmenotavoitteeseen on muodostettu hätäisesti ja köykäisin perustein, vihreistä kritisoidaan.
Vihreät ei ole toistaiseksi sitoutunut Naton uuteen puolustusmenotavoitteeseen, sanoo puheenjohtaja Sofia Virta.
– Itse ajattelen, etten voi suoraan sitoutua mihinkään sellaiseen, mistä en voi realistisesti kertoa, miten se toteutettaisiin. Kun puhutaan näin mittavista rahasummista, pitää ensin käydä keskustelu, mistä rahat saadaan, Virta sanoo MTV Uutisille vihreiden puoluekokouksessa Hämeenlinnassa.
Naton puolustusmenotavoite on nousemassa yhteensä viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, kertoi pääsihteeri Mark Rutte tällä viikolla.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi, että Suomi tukee Naton esitystä, ja että asiasta on käyty keskustelu myös parlamentaarisesti kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajien ja ryhmäjohtajien kesken. Varsinainen Suomen kanta muodostettiin Häkkäsen mukaan talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
– Emme ole hallitusvastuuta kantava puolue, emmekä ole päässeet osallistumaan sitä koskeviin neuvotteluihin samoissa määrin mitä hallitus. Joten en voi tässä kohtaa vielä ottaa kantaa, Virta sanoo.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen kritisoi suorasanaisesti Suomen kannanmuodostusta ja Häkkäsen toimintaa.
– En tiedä, milloin Suomessa olisi tehty näin valtavia päätöksiä hätäisesti ja näin köykäisin perustein.
– Ministeri Häkkänen perusteli parlamentaarista käsittelyä sillä, että on järjestetty puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajille informointitilaisuuksia. Se, että meitä informoidaan, on hyvä ja arvokas asia, mutta se ei ole parlamentarismia.
– On hämmästyttävää, että tässä ollaan yhtäkkiä sitomassa ei vain nykyisen, vaan myös kahden seuraavan hallituksen käsiä rahankäytön suhteen näin hätäisesti, Tynkkynen sanoo.
Tynkkysen mielestä puolustusmenojen nostamisesta olisi pitänyt keskustella "perinteisen" parlamentaarisen tavan mukaisesti, eli kaikkien eduskuntaryhmän kesken.
– Naton huippukokouksessa mennään linjaamaan, että tällainen tavoite, joka sitoo kaksi seuraavaa hallituskautta todella merkittävään menojen lisäämiseen. Se on tehty ilman, että sitä olisi kuitattu, tai haettu hyväksyntää perinteisellä parlamentaarisella prosessilla, Tynkkynen kritisoi.
Käytännössä parlamentaarinen tuki tarvitaan, koska puolustusmenojen nostaminen ulottuu tuleville hallituskausille. Vihreät tähtää seuraavaan hallitukseen.
"Ei ole vielä parlamentaarinen prosessi"
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi jo huhtikuun alussa, että Suomi nostaa puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä, ja että puolustusmenojen nostamiselle on Suomessa "hyvin laaja, yhteinen näkemys".
Virran mukaan asiasta ei kuitenkaan ole käyty parlamentaarista keskustelua.
– Parlamentaarinen yhteisymmärrys on kiristyneestä turvallisuusympäristöstä, ja olen tyytyväinen siihen, että pääministeri on kyllä informoinut myös meitä oppositiopuolueiden puheenjohtajia, mutta se ei ole vielä parlamentaarinen prosessi. Tällainen käsittääkseni on Suomessa myöhemmin käynnistymässä.
Naton esityksessä uudeksi puolustusmenotavoitteeksi 3,5 prosenttia olisi perinteisiä kovia puolustusmenoja ja 1,5 prosenttia puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä muita menoja.
Lue myös: Kokoomukselta vastapallo vihreille: "Turvallisuus maksaa"
Virran mukaan vihreät on sitoutunut turvaamaan kansallista turvallisuutta, mutta puolustusmenotavoitteen pitää pohjata tarpeeseen.
Häkkäsen mukaan Naton puolustusmenotavoite perustuu Naton tekemään uhka- ja tarveperustaiseen arvioon ja suorituskykytarpeisiin, joilla vastataan muun muassa Venäjän aiheuttamaan uhkaan.
– Mielestäni pitää käydä ensin rehellinen keskustelu, miten tämä on realistisesti rahoitettavissa. Kaikki pitää pohjata tarpeeseen, jos sellainen tarve on osoitettavissa, niin totta kai se on perusteltua, mutta näin laajaa ja syventävää keskustelua en ole vielä päässyt aiheesta käymään, Virta sanoo.