Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan hallituksen pitää linjata puolustusmenojen kasvattamisesta jo huhtikuun puoliväliriihessä.
– Toivon niin. Hallituksella on vielä neuvottelut edessä, mutta keväällähän käydään Naton kokous, jossa prosenttitavoite tullaan linjaamaan selvästi korkeammalle kuin se on nyt, Purra perustelee MTV Uutisille.
Purra uskoo, että Naton puolustusmenotavoite, eli vaatimus jäsenmaiden puolustusmenojen osuudesta bruttokansantuotteesta tulee nousemaan kolmeen tai jopa 3,5 prosenttiin nykyisestä kahdesta prosentista.
– Siihen haarukkaan uskon sen asettuvan.
Myös puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on arvioinut puolustusmenotavoitteen nousevan yli kolmeen prosenttiin.
Lisäpanostuksia muun muassa maavoimiin
Naton puolustusmenotavoite on kuitenkin vain yksi seikka, jota hallitus arvioi puolustusmenojen kasvattamisessa, Purra sanoo.
– Päätökset tehdään suorituskyvyt edellä ja uhka- ja tarvelähtöisesti. Maavoimien investoinnit ovat seuraavana tarpeissa. Tietenkin katsomme myös Naton prosentin (puolustusmenotavoitteen), mutta sen yksityiskohdista ei ole vielä tietoa.
Useat Euroopan maat ovat jo kertoneet merkittävistä lisäyksistä puolustusmenoihinsa. Taustalla on paitsi Naton vaatimus, myös kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne.
Esimerkiksi Tanska on kertonut nostavansa puolustusmenot yli kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Suomen puolustusmenot ovat tällä hetkellä noin 6,3 miljardia euroa vuodessa, eli noin 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut, että puolustusmenoja on lisättävä. Hän ei ole ottanut kantaa tarkkoihin lukuihin Suomen puolustusmenojen tai Naton tulevien puolustusmenovaatimusten osalta.
"Päätökset tehdään uhka- ja tarvelähtöisesti"
Valtiovarainministeriö julkaisi tänään ehdotuksen hallinnonalojen kehyksiksi vuosille 2026–2029. Ehdotuksessa puolustusmenot laskisivat nykyisestä noin 6,3 miljardista eurosta 5,5 miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2029 mennessä.
Kyseessä on kuitenkin vasta virkamiesten laatima pohjaesitys, jossa puolustusmenojen lisäämiseen ei oteta kantaa.
Purra ei ota kantaa siihen, pitäisikö puolustusmenot jättää kehysten ulkopuolelle.
– Olen aivan varma, että hallitus tekee uhka- ja tarvelähtöisesti uusia puolustukseen liittyviä päätöksiä. Tälle hallituskaudelle ne eivät budjetin tasolla todennäköisesti tule vaikuttamaan, vaan tilausvaltuuksilla mennään eteenpäin. Mutta seuraavalla vaalikaudella menopaine on selvästi kasvava.
EU-maiden johtajat hyväksyivät viime viikolla 150 miljardin euron rahoitusvälineen, josta voitaisiin lainata jäsenmaille rahaa puolustusmenojen lisäämiseen.
Lisäksi EU-komissio on esittänyt velkasääntöjen höllentämistä niin, että jäsenmaat voisivat lisätä puolustusmenojaan velkarahalla ilman huolta joutumisesta alijäämämenettelyyn liiallisen julkisen talouden alijäämän vuoksi.