Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus käsittelee kehysriihessä paitsi kasvutoimia myös puolustusta ja turvallisuutta.
Hallituksen huhtikuisissa talousneuvotteluissa on kaksi asiaa ylitse muiden, linjasi pääministeri Petteri Orpo (kok.) tiistaina.
– Yksi on varautuminen muuttuvaan turvallisuustilanteeseen, ja kaksi on talouskasvun edellytysten vahvistaminen, Orpo sanoi.
Orpo kommentoi asiaa tiistaina puheessaan, joka avasi hallituspuolueiden kaksipäiväisen talousseminaarin. Seminaarissa puolueet pohjustavat huhtikuun kehysriihtä eli neuvotteluja tulevien vuosien taloudenpidosta. Koska kehysriihi on hallituskauden puolivälissä, sitä sanotaan puoliväliriiheksi. Se järjestetään alue- ja kuntavaalien jälkeen 22.–23. huhtikuuta.
Orpo alkoi jo syksyllä kutsua neuvotteluita kasvuriiheksi, sillä tarkoituksena on päättää toimista talouskasvun edistämiseksi. Nyt Orpon mukaan tulossa on myös "puolustuksen ja turvallisuuden riihi".
Enemmän kuin yksi kehysriihi
Hallituspuolueiden seminaarissa tiistaina kokoontuivat kaikki kansanedustajat, ja keskiviikkona keskusteluja jatketaan ministereiden kesken.
Orpon mukaan seminaarin tarkoituksena on varmistaa yhteinen tilannekuva hyvissä ajoin ennen puoliväliriihtä.
– Minulle tämä on enemmän kuin pelkästään vain yksi kehysriihi. Se on meidän hallituksemme puolivälinkrouvi, jossa me katsomme, mitä olemme saaneet aikaan, missä me menemme, mitä meillä on vielä hallitusohjelman mukaan tekemättä ja mitä me haluamme tehdä lisää. Ja vielä viimeisenä, mitä tämä aika vaatii, Orpo sanoi viitaten Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Kansanedustajille suunnattu puhe sisälsi hallituksen jo tekemien toimien kehumista ja yhteishengen luomista.
Verohelpotuksia korvaamaan leikkauksia
STT:n tietojen mukaan yhden suuren kasvutoimen sijaan riihessä voi olla odotettavissa yhdistelmä lukuisia erilaisia pienempiä toimia.
Pöydällä ovat esimerkiksi alennukset yhteisöveroon ja marginaaliveroasteisiin eli tuloverotukseen sekä muutokset perintöveroon. Hallituksen ei ole pakko valita näistä vain yhtä, muutoksia on mahdollista tehdä jopa kaikkiin.
Hallituksessa ei ole halua tehdä verohelpotuksia velaksi, vaan menetettäville verotuloille halutaan löytää niitä vastaavat lisäleikkaukset. Osa hallituslähteistä luonnehtii tätä haastavaksi, sillä finanssipolitiikan liikkumavara on tiukka. Haasteena on myös, millainen vaikutus veroratkaisuilla todellisuudessa olisi talouskasvulle.
Pöydällä ovat myös puolustusmenot. Pidemmällä aikavälillä, hävittäjä- ja laivahankintojen jälkeen, Suomen puolustusbudjetti olisi laskemassa alle kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, ellei lisähankinnoista päätetä.
Puolustusmenoissa puhutaan jo seuraavan hallituskauden ajasta. Asiasta on kuitenkin tehtävä linjauksia nyt, sillä puoliväliriihessä hallitus laatii julkisen talouden suunnitelman vuosille 2026–2029.