Matti Vanhanen kertoi tylyn totuuden Suomen ensi vuoden budjetista: Jopa 7 miljardia pakkasella – "Erityisiä lisäelvytyspäätöksiä ei tehdä"

Näin Matti Vanhanen kommentoi valtion ensi vuoden budjettia 18:19

Valtiovarainministeriö laatii tänään käynnistyneissä kaksipäiväisissä neuvotteluissa ehdotuksen Suomen ensi vuoden budjetiksi. Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan budjetin alijäämä tulee liikkumaan 5–7 miljardin euron haarukassa.

Aamupäivän aikana Säätytalolla on Vanhasen mukaan käyty taustakeskusteluja, joiden pohjalta tehdään johtopäätöksiä budjetin valmistelua varten.

Ministeriön budjettiehdotuksesta ei kannata odottaa päätöksiä uusista merkittävistä elvytysmenoista, siis käytännössä veronalennuksista tai julkisen sektorin rahankulutuksen lisäämisestä.

– Erityisiä lisäelvytyspäätöksiä valtion vuoden 2021 talousarviossa [budjetissa] ei tehdä. Tämä on suuressa kuvassa johtopäätös, Vanhanen kommentoi neuvottelutaolla.

Käynnissä olevan vuoden 2020 elvytyspäätösten toimeenpanosta osa siirtyy Vanhasen mukaan ensi vuodelle, minkä lisäksi kuvaan astuvat EU:n massiivisesta elvytyspaketista saatavat miljardit.

Yleisesti finanssipolitiikan linja on näin ollen ensi vuonnakin toki elvyttävä. Uusia merkittäviä leikkauksia ei vuoden 2021 budjettiin ole ilmestymässä.

– Päätösperusteisista leikkauksista ei ole hallitusohjelmassa sovittu. Finanssipolitiikkaa ei sillä tavalla kiristetä, Vanhanen sanoo.

– Kun on elvytyksen aika, silloin ei tehdä elvytyksen kanssa ristiriitaisia edes kovin pieniä ratkaisuja, jotka helposti heikentävät ihmisten luottamusta siihen, että soudetaanko, huovataanko, vai mitä tässä tehdään.

MTV Uutisten tiedot: Eläkealoitteesta tehty laskelmia

MTV Uutisten tietojen mukaan valtiovarainministeriön virkamiehet ovat tuottaneet neuvotteluja varten laskelmia Vanhasen taannoisesta eläkealoitteesta.

Vanhanen ehdotti heinäkuussa, että eläketuloa ja ansiotuloa ryhdyttäisiin verottamaan erikseen. Aloitteen talousvaikutuksia on selvitetty ministeriössä.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta tiedotetaan huomenna keskiviikkona. Tuolloin saataneen myös lisätietoa siitä, onko Vanhasen aloitteella potentiaalia mennä läpi. 

Alijäämä haarukassa 5–7 miljardia euroa

Ennen koronapandemian ilmaantumista hallituksen tavoite oli saada Suomen julkinen talous tasapainoon vuonna 2023.

Tilanne on sittemmin muuttunut täysin. Vanhasen mukaan vuoden 2021 budjetin alijäämä tulee liikkumaan miljardeissa – menot tulevat siis olemaan selvästi isommat kuin tulot.

– Jos sanon haarukan 5–7, niillä ennusteilla joita tällä hetkellä voidaan tehdä, sitä luokkaa se on, Vanhanen kertoo.

Budjettia valmistellaan sillä oletuksella, että koronan mahdollinen toinen aalto päästää Suomen taloudellisesti helpommalla kuin kevään epidemia.

Tämän päivän ja huomisen ajan jatkuvissa neuvotteluissa tullaan pohtimaan vielä etenkin sitä, kuinka vientiteollisuutta voidaan tukea talouspolitiikalla.

– Ehkä suurin varjo budjetin laadinnan yhteydessä liittyy meidän vientiin, Vanhanen sanoo.

Veropäätösten osalta Vanhanen on jo aiemmin kertonut, että syyskuun budjettiriihessä tehdään päätös mahdollisesta alkoholiveron korotuksesta.

Lisäksi esille saattaa nousta hallitusohjelman kirjaus työmatkaliikennettä koskevien työsuhde-etujen verotuksesta.

Mahdolliset veronkorotukset ovat Vanhasen mukaan kokoluokaltaan "marginaalisia".

Vanhanen: Erimielisyydet eivät ratkaisemattomia

Hallituksen sisäiset kiistakysymykset budjettia koskien ratkotaan valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen pohjalta viimeistään hallituksen budjettiriihessä 14. ja 15. syyskuuta.

Keskustelua tullevat herättämään etenkin työllisyystoimet.

Hallituksen tulisi löytää riiheen mennessä keinot tai vähintäänkin näkymä 30 000 päätösperäisen työpaikan luomiseksi. Puolueet ovat kuitenkin erimielisiä siitä, mitkä keinot ovat sopivia ja järkeviä.

Myös muita kiistanaiheita on. Etenkin vihreät on vaatinut julkisuudessa näkyvästi turpeen ja polttoöljyn verotuksen kiristämistä, mikä on hallituskumppani keskustalle hankala paikka.

Vanhasen mukaan vihreiden vaatimuksiin liittyvien erimielisyyksien taloudellinen merkitys on rajallinen.

– Kun puhutaan ratkaisuista, joita tehdään noin 100 miljoonan euron sisällä olevista asioista, makropolitiikan viriämisen ja Suomen selviämisen kannalta mahdolliset näkemyserot eivät missään nimessä ole ratkaisemattomia.

Lue myös:

    Uusimmat