Opettajaopiskelijat: Kiusaaminen sivuutetaan koulutuksessa

Kiusaaminen sivuutetaan opettajien koulutuksessa lähes kokonaan, kertovat Helsingin yliopistossa aineenopettajiksi opiskelevat nuoret.

– Ei kiusaamisesta puhuta. Minulla on pari viikkoa jäljellä OKL:n teoriaopintoja, eikä kiusaamista ole juuri otettu esille. Harjoittelunkin aikana opetellaan enemmän sitä, miten rakennetaan hyviä oppitunteja kuin sitä, miten ollaan oppilaiden kanssa, kertoo äidinkielenopettajaksi opiskeleva nainen.

Toukokuussa OKL:n opinnot päättävä tuleva englanninopettajamies kertoo, että kiusaaminen on mainittu satunnaisesti, mutta sille ei ole omistettu yhtäkään kurssia. On pitkälti yksittäisistä opettajista kiinni, nostavatko he kiusaamisen esille.

Kiusaamista on miehen mukaan käsitelty joskus, kun on puhuttu oppimispsykologiasta tai erityishuomiota tarvitsevista lapsista, mutta tavallisten lasten ja nuorten kiusaamista ei ole juuri keskusteltu. Hän kaipaa koulutukseen enemmän käytännön esimerkkejä kiusaamisesta teoretisoinnin sijaan.

"Käytännön pelisilmä määrää, osaako puuttua"

Se, onko koulutuksessa mahdollista opettaa kiusaamiseen puuttumista, jakaa opiskelijoiden mielipiteet.

Äidinkielenopettajaksi opiskelevan miehen mukaan OKL:ssä olisi hyvä luoda esimerkkitilanteita kiusaamisesta. Mahdollista olisi myös esitellä tutkimuksia siitä, millaisia metodeja kiusaamisen torjuntaan on olemassa ja mitkä niistä toimivat parhaiten. Nyt opetus on "vähän sillisalaattia", mies kuvailee.

Toisaalta opiskelijat myöntävät, että kaikkea ei ole mahdollista opettaa.

– En tiedä, voiko OKL:ssä opettaa, miten puuttua kiusaamiseen. Käytännön ihmissuhdetaidot ja pelisilmä määräävät enemmän, osaako puuttua – ja niitä joko on tai ei ole, sanoo äidinkielenopettajaksi opiskeleva nainen.

Naisen mielestä vasta työelämässä pääsee kunnolla puuttumaan kiusaamiseen, koska lyhyiden sijaisuusjaksojen aikana oppilaat eivät rohkaistu tarpeeksi kertoakseen kiusaamisesta.

Toisaalta sijaisen voi olla helpompi huomata kiusaaminen kuin luokan oman opettajan, koska oppilailla on tapana testata sijaisen kestokynnystä. Tällöin voi samalla paljastua se, ketä ryhmässä nokitaan.

– Joskus on tahdosta kiinni, haluaako kiusaamista nähdä, mutta toisaalta aineenopettaja ei välttämättä pääse imeytymään kunnolla oppilaiden maailmaan. Äidinkielenopettajalla tilanne on aika hyvä, mutta esimerkiksi uskonnonopettaja saattaa nähdä yhtä ryhmää vain kerran viikossa, nainen sanoo.

Kiva Koulu -hanke toimii oikeasti

Sekä äidinkielenopettajaksi opiskeleva nainen että englanninopettajaksi opiskeleva mies ovat törmänneet sijaisuusjaksojensa aikana kiusaamiseen. Miehen mielestä kiusaamista löytyy joka koulusta.

Molemmat kehuvat monessa koulussa käytössä oleva Kiva Koulu -hanketta, jossa oppilaiden omanikäiset vertaissovittelijat yrittävät ratkoa ristiriitatilanteita.

– Minulla on se kuva, että Kivan koulun välineillä näkyvä ja kuuluva kiusaaminen saadaan loppumaan. Tyttöjen harrastamat salakavalat rääkkäämisen muodot ovat aina vaikeita, oli Kivaa Koulua tai ei. Mututuntuma on se, että jos koulun opettajat puhaltavat yhteen hiileen oppilaiden parhaaksi, se ennaltaehkäisee kiusaamista, sanoo nainen.

Lue myös:

    Uusimmat