Uusilla opettajilla paremmat aseet kiusaamisen torjumiseen

Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella OKL:ssä on viime vuosina havahduttu siihen, että opettajien koulutuksessa on käsiteltävä entistä enemmän kiusaamista.

– Painetta on käsitellä enemmän kiusaamiseen liittyviä asioita koulutuksessa, ja näitä näkökulmia on lisätty. Opiskelijoilta on tullut palautetta, että kiusaamista ei ole aiemmin otettu riittävästi huomioon, sanoo Helsingin yliopiston OKL:ssä aineenopettajien koulutuksesta vastaava Hannele Cantell.

Ongelmana on kuitenkin Cantellin mukaan se, että luentosalissa kiusaamisen käsittely ei koskaan vastaa luokkahuoneessa vastaan tulevia tilanteita. Sama pätee kodin ja koulun yhteistyöhön – konkreettisiin tilanteisiin törmätään vasta työelämässä.

Pakollisen opetusharjoittelun aikana kiusaamisasioita käsitellään enemmän kuin luennoilla, ja silloin ohjaava kokeneempi opettaja myös antaa opettajaopiskelijalle käytännön neuvoja.

Opettajien opetussuunnitelmasta löytyy myös kursseja, joilla kiusaaminen nostetaan esille – näitä ovat esimerkiksi oppilaan tuntemukseen ja erityispedagogiikkaan keskittyvät kurssit.

Uudet tutkintovaatimukset nostavat kiusaamisen esiin

Ensi syksynä voimaan tulevat uudet tutkintovaatimukset, jolloin opetusohjelmaan tulee uusi erilaisuuden ja moninaisuuden kohtaamiseen keskittyvä kurssi. Nimestään huolimatta kurssilla ei käsitellä vain monikulttuurisia tai muuten vähemmistöihin kuuluvia oppilaita, vaan arjen "tavallista" erilaisuutta.

– Uuteen kurssiin kuuluu luento- ja ryhmäopetusta, jolla eri asteiden ja aineiden oppilaat opiskelevat yhdessä. Ei riitä, että aineenopettajat opiskelevat keskenään tai esimerkiksi matematiikanopettajat keskenään, koska koulu on työyhteisö ja kaikkien on osattava toimia kaikkien kanssa ja hyödyntää toisten osaamista, Cantell sanoo.

Cantell myöntää, että luokanopettajilla on perinteisesti ollut paremmat kasvatustaidot kuin aineenopettajilla. Tämä johtuu siitä, että kun luokanopettajat opiskelevat OKL:ssä viisi vuotta, viettävät aineenopettajat valtaosan opiskeluajastaan omien erityisalojensa laitoksilla ja pedagoginen opetus jää vähemmälle.

Cantellin mukaan on kuitenkin vanhentunutta ajatella, että opettaja olisi joko pedagogi tai tiedon jakaja – aineenopettajankin pitäisi olla kasvattaja.

Lue myös:

    Uusimmat