OP:n pääjohtaja tyrmää väitteet: Suuri virhearvio luulla, että säästöt otettaisiin henkilöstöstä

OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio tyrmää väitteet, että OP pyrkisi sadan miljoonan euron säästöihin henkilöstöä vähentämällä.

OP Ryhmä ilmoitti tiistaina käynnistävänsä keskusyhteisökonsernissa yt-neuvottelut, jotka koskevat 6000 työntekijää. Tavoitteena ovat sadan miljoonan euron vuotuiset säästöt.

– On suuri virhearvio lukea tämä uutinen niin, että 6000 ihmisestä säästetään se sata miljoonaa euroa, OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio sanoo puhelinhaastattelussa.

Ritakallion mukaan on liian varhaista sanoa, johtavatko yt-neuvottelut irtisanomisiin.

– Sellaista ei kyetä tällä hetkellä edes sanomaan, koska meillä käynnistyy 1. lokakuuta yt-neuvottelut, joiden aikana käymme henkilöstön kanssa läpi vaihtoehtoja, hän sanoo.

– Minulla ei rehellisesti sanoen ole mitään arviota siitä, mikä on lopputulos. Se voi olla todella pieni. Tai sitten se voi olla jonkun kokoinen. Sitä on turha ennakoida tässä vaiheessa.

Esimiehet ja tehtävät muuttuvat

Keskeistä neuvotteluissa on Ritakallion mukaan toimintojen uudelleenorganisointi.

– Se johtaa siihen, että monella esimiehet ja tehtävät muuttuvat. Osa tehtävistä lakkaa tai muuttuu olennaisesti. Samalla syntyy uusia tehtäviä, hän kuvaa.

– Ajatuksena on rakentaa 2020-luvun menestyvää voittajajoukkuetta ja finanssiryhmää. Siksi tämä koskee niin laajasti koko henkilöstöä tämä organisaatiomuutos.

Tavoitteena on myös vähentää päätöksentekotasoja.

– Haemme ketterämpää toimintatapaa, mikä tarkoittaa sitä, että madalletaan organisaatiotasoja, eli vähennetään tasojen määrää.

Säästöt tulevat Ritakallion mukaan siitä, että OP tarkentaa strategiansa fokusta.

– Tarkastelemme, mihin asioihin erityisesti keskitymme, miten ne tukevat ydinliiketoimintaa ja minkälaisia kehittämisinvestointeja teemme. Mitoitamme kehittämisinvestointien määrää alemmalle tasolle niin, että kykenemme viemään niitä paremmin läpi, Ritakallio kertoo.

Oman henkilöstön kustannukset syyniin

OP aikoo ottaa myös tarkasteluun oman henkilöstön kustannukset suhteessa ulkoa ostettuihin palveluihin. Tällä hetkellä ne ovat yhteensä miljardi euroa, josta oman henkilöstön osuus on alle puolet.

– Onko jotakin asioita, joita kannattaisikin tehdä enemmän itse eikä ulkoistaa niitä? Onko se sittenkin halvempaa? Onko se osaamisen tai laadun kannalta parempaa, Ritakallio havainnollistaa pohdintoja.

Ritakallion mukaan OP ryhmä ostaa ulkoa etenkin tietotekniikkaan ja it-kehittämiseen liittyviä palveluita. Jonkin verran ulkoa ostetaan myös puhelinpalveluita ja vuokratyövoimaa.

Joitakin toimintoja on tarkoitus myös lakkauttaa, mutta Ritakallio ei halua vielä nimetä niitä.

Jatkossa OP aikoo keskittyä ennen kaikkea pankki- ja vakuutustoimintaan.

– Ja siihen, että olemme hyvässä kunnossa 2020-luvulla, kun digitalisaatio alkaa aidosti vaikuttaa. Tällä hetkellähän emme vielä juurikaan näe digitaalista disruptiota. Asiakaskäyttäytyminen on muuttunut paljon hitaammin kuin on ennakoitu. Se antaa meille enemmän aikaa olla riittävän ketterässä kunnossa tulevaisuutta ajatellen, Ritakallio sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat