Ylen toimitusjohtajan Merja Ylä-Anttilan mukaan Ylessä joudutaan miettimään vielä uusia säästötoimia päättyneiden muutosneuvotteluiden jälkeen.
Merja Ylä-Anttila kertoo STT:lle, että Ylen ohjelmia ei päätetty lakkauttaa päättyneissä muutosneuvotteluissa. Sen sijaan yhtiö aikoo Ylä-Anttilan mukaan vähentää volyymiaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että uutispuolella tehdään aiempaa vähemmän verkkosisältöjä.
– Sitten on joitain musiikki- ja audio-ohjelmia, jotka ovat vähenemässä radiopuolella. Se tarkoittaa volyymin vähentymistä. Mitään yksittäisiä päätöksiä ohjelmista, jotka olisivat kokonaan lakkaamassa, ei ole tehty, Ylä-Anttila kertoo.
Esimerkiksi Ylen paikallisuutisointi on pysymässä hänen mukaansa "merkittävänä asiana" yhtiölle. Journalistiliitto kertoi aiemmin perjantaina, että muutosneuvottelujen seurauksena Ylen maakunnallisista toimituksista vähennetään noin joka kuudes työntekijä.
Ylä-Anttila ei suostu kommentoimaan "yksittäisiä lukuja" mutta vakuuttaa, että Ylen läsnäolo turvataan maakunnissa julkisen palvelun tehtävän mukaisesti. Hän ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan pysty kommentoimaan, tullaanko aluetoimituksia lakkauttamaan.
– Mitään kovin radikaalia ei ole siinä tapahtumassa. Pyrimme pitämään aluetoiminnan vahvana, Ylä-Anttila sanoo.
Uutiset ja urheilu yhdistyvät
Yle kertoi aiemmin tänään, että yhtiön henkilöstömäärä vähenee 309 työntekijällä muutosneuvottelujen seurauksena. Vähennyksestä on irtisanomisia 156.
Helsingin Sanomien mukaan vähennyksistä 141 kohdistuu uutis- ja ajankohtaistoimintaan, urheiluun sekä tapahtumatuotantoon. Irtisanomisia tästä luvusta on lehden mukaan 76.
Ylä-Anttila ei suoraan vahvista lehden tietoja. Hän kuitenkin sanoo kokoluokan olevan "aika lailla oikein".
Irtisanomisten jälkeen jäljelle jäävä osa vähennyksestä tapahtuu yhtiön eläköitymisten ja muiden henkilöstömuutosten myötä. Yhtiö aikoo esimerkiksi tiivistää johtamisrakennettaan. Ylä-Anttilan mukaan Ylen päällikköporras vähenee useilla kymmenillä henkilöillä.
Luvassa on myös muutoksia Ylen organisaation. Keskeisin muutos on uutis- ja ajankohtaistoiminnan ja urheilutoimituksen yhdistäminen yhdeksi osastoksi.
Ylä-Anttila ei osaa vielä tarkalleen arvioida, kuinka henkilöstövähennykset ja muutokset näkyvät Ylen urheilusisällöissä. Urheilukilpailujen esitysoikeuksista ei kuitenkaan aiota tällä tietoa luopua.
– Suoranaisesti ei ole sen tyyppistä ratkaisua ilmennyt tässä kohtaa, että joistakin urheilun esitysoikeuksista oltaisiin luopumassa, Ylä-Anttila muotoilee.
Myös ruotsinkielisissä sisällöissä on tiedossa muutoksia, vaikka säästöpaineet eivät ole sillä puolella niin isot kuin muualla. Ylä-Anttila kertoo, että tiettyjä Svenska Ylen toimintoja keskitetään Vaasan toimitukseen.
Ylen yksiköiden uudet organisaatiot ovat tulossa voimaan huhtikuun alkuun mennessä.
Yhteensä 50 miljoonaa kahdessa vuodessa
Ylen muutosneuvottelut päättyivät keskiviikkona. Neuvottelujen piirissä oli yhteensä noin 1 800 toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaa työntekijää.
Yle kertoi muutosneuvottelujen aloittamisesta marraskuun alussa. Tuolloin yhtiö arvioi, että neuvottelut saattavat johtaa jopa 375 ihmisen irtisanomiseen.
Muutosneuvottelut olivat osa Ylen säästöohjelmaa, josta sovittiin parlamentaarisessa työryhmässä syyskuussa. Eduskuntapuolueet sopivat tuolloin, että Yle säästää vuosina 2025–2027 yhteensä 66 miljoonaa euroa.
Käytännössä Ylen rahoitukseen ei tehdä lakisääteistä indeksitarkistusta vuosina 2025–2027, mikä tarkoittaa noin 47 miljoonan euron rahoitusleikkausta. Lisäksi Ylen maksama arvonlisävero nousee vuoden 2026 alussa kymmenestä prosentista 14 prosenttiin.
Ylen mukaan muutos tarkoittaa, että yhtiön käytettävissä oleva rahamäärä pienenee vuositasolla noin 19 miljoonaa euroa.
Ylä-Anttila sanoo, että Yle tavoittelee ensi vaiheessa noin 50 miljoonan euron säästöjä vuosille 2025–2026. Nyt tehdyillä ratkaisuilla tästä summasta saavutettiin yli puolet eli 27 miljoonaa euroa. Lisää säästöjä on siis luvassa.
– Selvää on, että tästä alkaa suunnittelu eteenpäin ja uusia säästötoimia joudutaan miettimään, Ylä-Anttila kertoo.
Hän ei halua ottaa kantaa siihen, tehdäänkö irtisanomisia jatkossa lisää. Hän kuitenkin toteaa, että käytännössä puolet Ylen budjetista on henkilöstökustannuksia.
– En halua ennakoida yhtään mitään, mutta sanon sen, että pelkillä muilla toimilla kuin henkilöstövähennyksillä ei pystytä saavuttamaan näitä 50 miljoonan euron säästöjä. Mitään suunnitelmia ei kuitenkaan vielä ole, Ylä-Anttila sanoo.
Journalistiliitto: Heikentää maakuntien ääntä
Journalistiliiton mukaan Ylen työntekijöiden määrän väheneminen yli 300:lla heikentää olennaisesti suomalaisten mahdollisuuksia saada tietoa.
– Erityisen huolissani olen siitä, miten maakuntien ja alueiden ääni vähenee Yleisradiossa, edunvalvontajohtaja Petri Savolainen sanoo Journalistiliiton tiedotteessa.
Savolaisen mukaan vaarana on, että maakuntien ja kuntien päätöksenteosta ja elämästä ei saa enää tarpeeksi tietoa. Kun kaupallinenkin media on ahtaalla, uhkana hänen mukaansa on, että Suomeen muodostuu katveita, joita mikään media ei seuraa sisällöissään.
Ohjelmatyöntekijät: Leikkausten jäätävä tähän
Yli 2 000:ta työntekijää edustava Ylen ohjelmatyöntekijät (YOT) sanoo, että Ylen vähennys on Suomen media-alan historian suurin. Samoin toteaa Journalistiliitto tiedotteessaan.
YOT:n mukaan vähennys vaikuttaa kaikkeen Ylen toimintaan, kuten uutisiin, aluetoimintaan, urheiluun, ruotsinkielisiin sisältöihin ja moniin muihin ohjelmiin.
Seuraavaa neuvottelukierrosta odotetaan jo keväällä. Järjestön mukaan nyt tehtyjen leikkausten jälkeen Yleisradio selviää vielä lakisääteisistä tehtävistään, mutta leikkausten on jäätävä tähän.
Järjestö sanoo tiedotteessaan, etteivät kansanedustajat ymmärtäneet, miten iso leikkaus Yleen nyt kohdistuu.
– Heillä oli myös käsitys, että Yle voi leikata hallinnosta ja organisaatiosta niin, että vaikutukset sisältöihin jäävät kohtuullisen pieniksi. Todellisuus on paljon karumpi, järjestö sanoo.
YOT:n mukaan Ylen leikkaukset eivät myöskään auta ulkomaisten mediajättien aiheuttamasta paineesta kärsivää Suomen kaupallista mediaa.
– Ylen leikkaukset eivät tuo uusia tilaajia muille tiedotusvälineille, tiedotteessa sanotaan.