Käyttöikänsä päähän tulleessa ydinvoimalassa ryhdytään ehkä valmistamaan sähköautoja tai akkuja aurinkoenergian varastoimiseen. Kuvaako ranskalaisen Fessenheimin voimalan kohtalo ydinvoiman lopun alkua? Ei sentään, sanoo asiantuntija.
– En usko, että ydinvoiman nykyinen osuus maailman sähköntuotannosta tästä paljoa heilahtaa, arvioi ydintekniikan professori Filip Tuomisto Aalto-yliopistosta.
Täsmennys 18.4. klo 10.25: Lisätty lähteeksi STT, jonka kautta uutinen on tullut.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Antto Vihma kuvaa ydinvoiman elävän "epävarmuuden aikaa".
– Kiinassa rakennetaan uusia reaktoreita, mutta erityisesti länsimaissa uudet projektit ovat törmänneet kustannus- ja kannattavuusongelmiin, Vihma sanoo.
Kiina panostaa uusiutuvaan energiaan
Rakenteilla olevien ydinreaktoreiden perusteella Kiinan voisi erehtyä julistamaan ydinvoiman suurvallaksi. Myös tuotetun ydinsähkön määrässä maa sijoittuu gigawatteineen lähes mitalisijoille.
Kiinan sijoitus maailmantilastossa romahtaa kuitenkin lähes viimeiseksi, kun ydinvoiman määrä suhteutetaan valtavan maan koko energiasektoriin. Ydinvoimalat jauhavat Kiinan sähköstä vain noin 3 prosenttia – kymmenesosan Suomen vastaavasta määrästä.
Ei siis ihme, että vahvasti hiileen tukeutunut savusumuinen maa panostaa päästöttömään energiaan. Yli 20 ydinreaktorin rakentaminen on valtava investointi, mutta vielä enemmän Kiinassa satsataan uusiutuviin energialähteisiin: tuulivoimaan, aurinkoenergiaan ja vesivoimaan.
– Kiinalaisten pitää rakentaa ihan kaikkea mahdollista, koska sähkönkulutus vain kasvaa, arvioi professori Filip Tuomisto Aalto-yliopistosta.
Hän mukaansa erona ydin- ja vesivoimaan on muistettava, etteivät rakennettavan tuuli- ja aurinkovoiman tuotantotavoitteet välttämättä toteudu sellaisinaan sääolojen takia.
Kiinalla on ydinvoimaan liittyen myös teknologiseen oppimiseen liittyviä intressejä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Antto Vihma. Maalla on sopimuksia monien laitetoimittajien kanssa ja sopimuksiin varmasti liittyy pykäliä myös ulkomaisen tietotaidon siirtymisestä, Vihma arvioi.
Ydinenergialla tuotetun sähkön määrä maailmassa saavutti lakipisteen noin kymmenen vuotta sitten, minkä jälkeen määrä on loivasti laskenut. Samoin on käynyt ydinvoiman osuudelle suhteessa muihin sähköntuotantomuotoihin.
– Vuoden 2005 tienoilla alkoi tosissaan näkyä se, että vanhoja reaktoreita poistuu käytöstä, Tuomisto sanoo.
Suurvalta Ranskakin peruuttaa
Tuomiston mukaan uuden ydinvoiman kovaa vauhtia edennyt rakentaminen hiljeni jo 1980-luvun puolivälissä. Silloin tapahtui myös Tshernobylin ydinvoimaonnettomuus, josta tulee 26. huhtikuuta kuluneeksi 30 vuotta.
Euroopassa onnettomuus teki uusien reaktorien rakentamisesta poliittisesti vaikeampaa, mutta maailmanmitassa Tshernobyl oli vain osasyy buumin hiipumiseen.
– Yhdysvalloissa rakentaminen loppui jo aiemmin. Siellä kaikki halusivat rakentaa omanlaisensa laitoksen, minkä seurauksena aikataulut ja budjetit paukkuivat, Tuomisto sanoo ja vertaa tilannetta Olkiluodon nykyisiin ongelmiin.
Ydinvoiman nykyinen suurvalta Ranska toimi eri tavalla rakentamalla 1970- ja 1980-luvuilla sarjana samoja voimaloita pienillä muutoksilla.
– Budjetit pitivät ja rakentamisaikataulut lyhenivät alle puoleen alkuperäisestä, Tuomisto kertoo.
Ranskassa ydinvoiman osuus sähköntuotannosta on maailmanennätysluokkaa, yli 75 prosenttia. Maa on ilmoittanut laskevansa riippuvuuden 50 prosenttiin sulkemalla yli 20 vanhenevaa reaktoria vuoteen 2050 mennessä. Määrä on osapuilleen sama kuin Kiinassa rakennettavien uusien reaktoreiden määrä.
Pienempi olisi kaunista?
Ydinsähkön määrä maailmassa kasvoi reippaasti vielä pari vuosikymmentä Tshernobylin jälkeen. Syynä on muun muassa se, että vanhojen laitosten käyttöikää on jatkettu ja toimintaa tehostettu.
– Esimerkiksi Loviisan ja Olkiluodon voimalat tuottavat nyt paljon enemmän sähköä kuin aluksi, Tuomisto kertoo.
Afrikassa yksi ydinvoimala
– Maailmassa on toiminnassa vajaat 700 ydinreaktoria 31 maassa.
– Ydinvoima keskittyy voimakkaasti Yhdysvaltoihin, Eurooppaan, Venäjälle ja Aasiaan.
– Etelä-Amerikassa on kaksi ydinvoimalaa (Brasilia, Argentiina), Afrikassa vain yksi (Etelä-Afrikka).
– Italia on ainoa johtava teollisuusmaa, jossa ei ole enää yhtään toimivaa ydinvoimalaa.
– Japani sulki kaikki ydinreaktorinsa Fukushiman 2011 onnettomuuden jälkeen. Yli 50 reaktorista toimii tällä hetkellä vain kaksi.
– Saksa päätti Fukushiman jälkeen luopua kokonaan ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä.
– Sähköstään yli 40 prosenttia ydinvoimalla tuottava Ruotsi on perunut aiemman päätöksensä luopua ydinvoimasta. Yksi ydinvoimala on kuitenkin suljettu.
Hiilidioksidipäästöttömän ydinvoiman rasitteita ovat suurten yksiköiden valtavat aloituskustannukset ja sitoutuminen vuosikymmenten käyttöikään. Ero on selkeä muun muassa tuuli- ja aurinkovoimaan.
– Poliittiset tuet ja tekniikan kehitys ovat tuoneet enemmän kasvua ja dynamiikkaa uusiutuviin energiamuotoihin. Niitä voidaan toteuttaa pienimuotoisempina, hajautetumpina ja paikallisina, Antto Vihma sanoo.
– Jos ydinvoimateollisuus pystyy vastaamaan innovaatioilla tähän tilanteeseen, niin sillä on ehkä tulevaisuutta.
Tuomiston mukaan tulevaisuuden ratkaisuna on puhuttu nykyistä huomattavasti pienemmistä tuotantoyksiköistä, jotka voisivat esimerkiksi jakaa samoja kalliita turvallisuusjärjestelyjä.
Fuusiovoimalasta ei sen sijaan ole vielä toivoa pelastajaksi.
– Vaikka olisihan se hienoa, ydintekniikan asiantuntija huokaa.
Täsmennys 18.4. klo 10.25: Lisätty lähteeksi STT, jonka kautta uutinen on tullut.