Keski-iässä liikuntaa harrastaneiden ihmisten riski sairastua Alzheimerin tautiin on muita pienempi. Liikunnalla on erityisen suuri merkitys taudin ehkäisyssä, jos on geneettinen alttius sairastua.
Keski-iässä harrastettu hengästyttävä vapaa-ajan liikunta suojaa Karolinska Institutetin tutkimuksen mukaan ikääntyneenä Alzheimerin taudilta. Liikunnan suojaava vaikutus korostuu sellaisten ihmisten kohdalla, joilla on geneettinen alttius sairastua. Liikunta pienentää sairastumisen riskin samalle tasolle kuin niillä, joilla geneettistä alttiutta ei ole.
Erityisen positiivisesti vaikuttaa liikunta, joka pitää yllä sekä älyllistä että fyysistä aktiivisuutta, esimerkiksi tanssi.
Liikunta vaikuttaa Alzheimerin taudin välillisesti vähentämällä sairauden riskitekijöitä, kuten diabetestä ja korkeaa veren sokeripitoisuutta, jotka kaksinkertaistavat Alzheimerin tautiin sairastumisen riskin, sekä korkeaa verenpainetta ja kolesterolia. Sen lisäksi Karolinska Institutetin tutkimuksessa havaittiin, että liikunnalla on suoria riskiä laskevia vaikutuksia, jotka eivät selity sen muilla terveysvaikutuksilla.
Alzheimerin tautia sairastavien aivojen tilavuus pienenee suhteessa aiempaan. Karolinska Instituten tutkimuksissa on havaittu, että liikunnan Alzheimerin tautia ehkäisevä vaikutus voi johtua siitä, että se pitää aivojen tilavuuden sairastuneita suurempana.
Varo riskitekijöitä
Muistisairauden diagnoosin saa päivittäin 40 ihmistä ja tauti on niin yleinen, että muistin heikkenemisen on aiemmin ajateltu kuuluvan vanhenemiseen. Niin ei kuitenkaan ole. Ikääntyminen on vain taudin tärkein riskitekijä.
Ikääntymisen ohella Alzheimerin taudin suurimmat riskitekijät ovat psykososiaalisia. Keski-ikäisenä koetun työstressin, masennuksen ja yksinäisyyden sekä yksinasumisen on todettu lisäävän riskiä sairastua. Sairastumisen riskiä lisäävät tekijät kasaantuvat usein samoille henkilöille.