Ålands Framtid -puolue haluaa Ahvenmaalle paljon nykyistä laajemman itsehallinnon ja mahdollisesti itsenäisyyden tulevaisuudessa. Puolue järjesti sunnuntaina Maarianhaminassa mielenosoituksen vangittujen Katalonian itsenäisyysjohtajien tueksi.
Ahvenanmaalla järjestettiin sunnuntaina paikallisvaalit, joissa valittiin sekä kunnanvaltuustojen jäsenet että edustajat Ahvenanmaan maakuntaparlamenttiin eli Lakikäräjille.
Itsehallinnon tuntuvaa laajentamista haluava Ålands Framtid (AF) saavutti vajaan viiden prosentin kannatuksen ja yhden edustajapaikan 30-jäseniseen parlamenttiin.
Suomen kielen ylivalta harmittaa
Valituksi tuli Anders Eriksson, joka tekee paluun maakuntaparlamenttiin neljän vuoden tauon jälkeen. Eriksson sanoo, että puolueella on monta syytä tavoitella suurempaa vapautta Manner-Suomen ohjauksesta.
Ensimmäiseksi hän nostaa ruotsin kielen aseman hallintokielenä. Se on Ålands Framtidin mielestä vaarassa.
– Meillä on itsehallintomme vain siksi, että pystyisimme säilyttämään ruotsin kielen ja ruotsalaisen kulttuurimme. On vaikea nähdä, kuinka voisimme nykyisessä tilanteessa pystyä säilyttämään se, kun jopa Suomen virallisten elinten kanssa on vaikea kommunikoida ruotsiksi.
Eriksson sanoo, etteivät Suomen viranomaiset noudata kielilakia ja Ahvenanmaan itsehallintolakia, vaan lähettävät saarelle dokumentteja suomeksi eli kielellä, jota saarilla ei välttämättä ymmärretä eikä ole velvollisuutta ymmärtää.
– Oikeusministeriöstä Helsingistä lähetetään meille esimerkkisi lakiesityksiä, joissa on toista sataa sivua suomeksi ja lopussa lyhyt yhteenveto ruotsiksi. Se on selkeästi itsehallintolakia vastaan.
– Oikeusministeriössä pitäisi tuntea itsehallintolain sisältö. Itsehallintolailla on perustuslain asema Suomen tasavallassa, Eriksson sanoo.
"Maksamme samat verot kuin muukin Suomi"
Erikssonin mukaan vikaa on kuitenkin muussakin kuin dokumenttien saannissa ruotsin kielellä. Hän ottaa esille talouspolitiikan. Ahvenanmaalla pitäisi hänen mielestään olla paljon nykyistä enemmän päätäntävaltaa omissa talousasioissaan.
Eriksson sanoo, että mantereella levitetään väärää tietoa Ahvenanmaan taloudellisesta asemasta.
– Ystävämme Perussuomalaisissa sanovat koko ajan, että nyt Ahvenanmaa saa taas enemmän rahaa, taas enemmän tukia ja taas me joudumme maksamaan lisää Ahvenanmaalle. Tämä kritiikki ei ole oikeudenmukaista. Me maksamme saman valtionveron Suomelle kuin muutkin osat maata ja saamme siitä pienen osan tänne takaisin.
– Jotta voisimme olla ylpeämpiä ahvenanmaalaisuudestamme, haluaisimme isomman osan taloudellisesta päätöksenteosta omiin käsiimme, Eriksson toteaa.
Perussuomalaisten menestys oli monelle shokki
Ålands Framtid menestyi Ahvenanmaan paikallisvaaleissa parhaiten lokakuussa 2011, eli noin puoli vuotta sen jälkeen, kun Perussuomalaiset oli ottanut ensimmäisen suuren voittonsa Eduskuntavaaleissa Manner-Suomessa.
Tuolloin peräti 10 prosenttia äänestäjistä kannatti ÅF:n ohjelmaa, jossa tuolloin puhuttiin jopa täydestä itsenäisyydestä Ahvenanmaalle.
Eriksson sanoo, että AF:n kannatukseen on vaikuttanut pelko Perussuomalaisia kohtaan.
– Perussomalaisten menestys mantereella oli monelle shokki täällä Ahvenanmaalla, mutta kaikkeen tottuu. Nyt he ovat oppositiossa, mutta he ovat kuitenkin Suomen suurin puolue tällä hetkellä, joten meidän täytyy yhä varautua siihen, että he ovat tulevaisuudessa hallituksessa.
Lue myös: Hakkarainen IS:lle: Homot ja somalit Ahvenanmaalle asumaan
Hän ottaa esille myös filosofisemman näkökulman.
– Ihmisluontoon kuuluu, että ihminen haluaa päättää omista asioistaan itse niin paljon kuin mahdollista. Ei kukaan halua naapurinsa määräävän, kuinka paljon minun pitäisi saada palkkaa tai minne pitäisi mennä töihin
Järjesti mielenilmauksen Katalonian itsenäisyyden puolesta
Ålands Framtid kuuluu europuolue Euroopan vapaaseen allianssiin, jolla on Euroopan parlamentissa 12 edustajaa. Ryhmään kuuluvat muun muassa Katalonian itsenäisyyttä ajava ERC-puolue ja Skotlannin itsenäisyyttä vaativa Kansallispuolue.
Muun muassa ERC:n johtaja ja Katalonian aluehallinnon entinen varapresidentti Oriol Junqueras tuomittiin viime viikolla 13 vuoden vankeuteen kansankiihotuksesta ja julkisten varojen väärinkäytöstä.
Lue myös: Katalonialaisjohtajille kovat tuomiot – aluehallinnon ex-varapresidentille jopa 13 vuotta vankeutta
Eriksson itse toimii europuolueen hallituksen varapuheenjohtajana. Hän tukee Katalonian eroa Espanjasta.
– Tunnemme ehdottomasti solidaarisuutta Katalonian itsenäisyysliikkeen kanssa ja saamme heiltä myös paljon inspiraatiota. Viimeksi maanantaina järjestimme mielenosoituksen Maarianhaminassa. Kuvasimme siellä videon Katalonian itsenäisyysjohtajien tueksi ja asetimme Katalonian lipun Ahvenanmaan lipun viereen maakuntaparlamentin eteen.
Puolueen hallitus myös tuki Katalonian toissavuoden itsenäisyyskansanäänestystä mielipidekirjoituksella Nya Åland -lehdessä pian julistuksen jälkeen. Kirjoituksen otsikko oli "Katalonian taistelu on meidän taistelumme".
"Ilman itsehallintoa olisimme osa Ruotsia, sitä en halua"
ÅF on maltillistanut kantaansa alkuvuosiinsa nähden sen verran, ettei puolue enää halua täyttä eroa Suomesta lähitulevaisuudessa. Puolue uskoo sen sijaan täyden itsenäisyyden koittavan Ahvenanmaalle jossakin kaukaisessa tulevaisuudessa.
Sen sijaan se haluaa, että Ahvenmaan asema autonomisena maakuntana korvattaisiin asemalla, josta puolue käyttää nimeä "maa, joka on unionissa Suomen kanssa"
Erikssonin mukaan kyseessä olisi samanlainen asema, joka Färsaarilla ja Grönlannilla on tällä hetkellä Tanskan kuningaskunnan osana.
Suomen kanssa liitossa olevan maan asema estäisi väärinymmärrykset Ahvenanmaan erityisasemasta.
– Se olisi luonnollinen askel kohti suurempaa itsehallintoa. Syynä on myös se, että Suomessa Ahvenanmaan maakuntasema ymmärretään usein väärin. Suomessa kysytään, että miksi Ahvenanmaan maakunnalla on tällaisia oikeuksia, kun vaikka Kainuun tai Lapin maakunnilla ei ole.
Eriksson muistuttaa, että Ahvenanmaan erityisasema perustuu YK:n edeltäjän Kansainliiton vuosina 1921 ja 1922 tekemiin päätöksiin.
– Ahvenanmaa on osa Suomea johtuen kansainvälisestä sopimuksesta. Ellei sopimusta olisi ikinä tehty, olisi Ahvenanmaa nykyään osa Ruotsia. Se on asia, jota en millään tapaa halua.
Kunnioitus palaa Helsingin ja Maarianhaminan välille
Ahvenanmaan laajemman itsehallinnon tavoittelu ei ole kuitenkaan saanut aikaiseksi esimerkiksi Katalonian kaltaista joukkoliikettä. Itse asiassa Ålands Framtidin tulos sunnuntain vaaleissa oli heikoin sen historiassa.
Eriksson myöntää, että tulos oli puolueelle pettymys, vaikka hän itse tulikin valituksi. Hän näkee monia syitä sille, miksi itsenäisyys ei tällä hetkellä tunnut puhuttelevan äänestäjiä saarilla.
– Jos Ahvenanmaan itsenäisyys olisi nykyistä painavampi poliittinen kysymys, uskon, että merkittävästi nykyistä useampi kannattaisi sitä. Monet näkevät, että itsehallinnon laajentamisen ja täyden itsenäisyyden välillä on erittäin tiukka raja.
– Itse en näe asiaa siten. Syynä heikkoon tulokseen on myös se, että muut puolueet ovat ottaneet itselleen meidän teemojamme itsehallinnon laajentamisesta. Monet ajattelevat myös, että meillä on nykyisellään kaikki asiat hyvin täällä, Eriksson sanoo.
Omat urheilujoukkueet kansainvälisissä kisoissa
Eriksson uskoo vahvasti, että Ahvenanmaa saavuttaa Suomen kanssa liitossa olevan maan aseman tulevaisuudessa. Hän uskoo, että AF:n tärkeimmät tavoitteet ovat toteutuneet 20 vuoden kuluessa.
– Ahvenanmaa on silloin osa Suomea, mutta me olemme kuitenkin oma maamme, joka on unionissa Suomen kanssa. Tällä hetkellä Suomessa ei kunnioiteta Ahvenanmaata. Uskon, että 20 vuoden päästä Helsingin ja Maarianhaminan kesken on kunnioittavat välit. Välit, joissa puhuu kaksi tasavertaista kumppania.
Ahvenanmaan asemaan kuuluisi esimerkiksi omat, Suomesta erilliset urheilujoukkueen kansainvälisissä kilpailuissa.
– Färsaaret pelaa tälläkin hetkellä omalla joukkueellaan jalkapallon EM-karsinnoissa. Uskon, että meillä olisi kaikki mahdollisuudet ja kapasiteetti samaan. Voittihan Maarianhaminan IFK joitakin vuosia sitten Suomen mestaruuden jalkapallossa. Omat urheilujoukkueet saisivat meidät entistä ylpeämmiksi ahvenanmaalaisuudestamme, Erikson sanoo.