Suomalais-skotlantilainen Hannele Hentula antoi tänään äänensä EU:ssa pysymiselle. Skotlantilaisilla on äänestyksessä kovat panokset, sillä ero Euroopan Unionista voisi tarkoittaa jopa koko Iso-Britannian hajoamista.
Viimeiset 13 vuotta Skotlannissa asunut Hentula saa kiittää EU:ta siitä, että on juuri tässä juuri nyt. Hän istuu Newsmainsin peruskoulun aulassa Renfrewin kaupunginosassa lähellä Glasgow’n lentokenttää. Lasten sijasta liikuntasalissa tönöttää kolme äänestyspömpeliä.
– Tänään päätös oli helppo. Olen alusta asti päättänyt, että äänestän ”Remain”, EU:ssa pysymisen puolesta, Britannian kansalaisuuden ja sitä myötä myös äänioikeuden viime vuonna saanut Hentula toteaa.
Kun Suomen EU-jäsenyys astui voimaan tammikuussa 1995, Hentula päätti käyttää tilaisuuden hyödykseen ja muuttaa Englantiin.
– EU mahdollisti minulle opiskelun samansuuruisilla lukukausimaksuilla, mitä brititkin maksavat. Ilman EU:ta en olisi päätynyt Britanniaan.
Valtaosan skoteista odotetaan äänestävän samalla tavalla kuin Hentula. Skotlanti on Iso-Britannian isojen kaupunkien ohella vahvinta EU:n kannattajien aluetta.
”Molemmat puolet valehtelevat”
Renfrewn kunnantalon katolla liehuu poikkeuksellisesti kolme lippua: Iso-Britannian, Skotlannin ja EU:n. Se onkin ainoa asia, josta voi päätellä äänestyspäivän olevan juuri tänään torstaina. Skotlannin suurimman kaupungin Glasgown keskustassa historiallinen äänestys ei näy katukuvassa käytännössä lainkaan.
Noin kolmekymppinen Carrie Lester selittää kaupunkikuvan neutraaliutta sillä, että EU-äänestys ei sytytä skotteja samalla tavalla kuin kahden vuoden takainen itsenäisyysäänestys.
Lester kertoo itse asiassa tarkoituksella vältelleensä kummankin puolen kampanjointia. Hän kertoo turhautuneensa molempiin leireihin.
– Molemmat puolet, sekä Leave että Remain, valehtelevat kuitenkin. Teen päätöksen mieluummin omien kokemusteni varassa kuin kuuntelen heitä.
Äänensä Lester antoi lopulta EU:ssa pysymiselle, kuten kaikki muutkin haastattelemani glasgowlaiset.
Uusi itsenäisyysäänestys?
Vaikka skotlantilaiset eivät suhtaudu EU-äänestykseen kovin intohimoisesti, heillä on pelissä isot panokset. Ehkä jopa isommat kuin kuningaskunnan muilla alueilla Englannilla, Walesilla ja Pohjois-Irlannilla.
Skotlannin kansallispuolue SNP:n johtaja, pääministeri Nicola Sturgeon on nimittäin jo luvannut, että jos Britannia eroaa EU:sta vastoin Skotlannin enemmistön tahtoa, uusi itsenäisyysäänestys on ”lähes varmaa”.
Edellisen kerran itsenäisyydestä äänestettiin vuonna 2014, jolloin skotit päätyivät niukasti pysymään osana Iso-Britanniaa. Äänestystulos voisi tällä kertaa hyvinkin muuttua, jos Skotlanti pääsisi itsenäistymällä takaisin osaksi Euroopan Unionia.
Sturgeon on heittänyt ilmoille jo ajatuksen siitäkin, että Brexitin tapahtuessa Skotlanti voisi hylätä punnan ja siirtyä yhteisvaluutta euroon. Se olisi kova isku punnan kurssille, ja sitä kautta koko jäljelle jäävän saarivaltion taloudelle.
Sulkee ovia nuorilta
Hannele Hentulaa ei huoleta äänestyksen lopputulos itsensä tai muiden Britannian suomalaisten kannalta. Sen sijaan häntä huolettaa britannialaisten nuorten tulevaisuus.
– Minulla ei ole pelkoa siitä, että saanko olla täällä tulevaisuudessa, sillä olen jo Britannian kansalainen. Muilla suomalaisilla on onneksi myös muita vaihtoehtoja, jos Britanniassa maahantuloa rajoitettaisiin.
Eikä Hentula sitä paitsi usko, että maassa olevia ulkomaalaisia todella heitettäisiin ulos, varsinkaan kovin nopealla aikataululla.
– Eniten minua huolettavat paikalliset nuoret ja opiskelijat. EU-ero sulkisi brittinuorilta todella monia ovia esimerkiksi ulkomailla opiskelun kannalta.
Hentula kertoo, ettei ole Englannissa ja Skotlannissa asuessaan kokenut koskaan varsinaista syrjintää, mutta toteaa samaan hengenvetoon ilmapiirin kiristyneen viime vuosina. Brexit-kampanjoinnin aikana hänelle on ensimmäistä kertaa tullut sellainen olo, ettei välttämättä olisikaan enää niin tervetullut Britanniaan.
– Tilanne ei kuitenkaan ole niin paha, että minun tarvitsisi harkita täältä lähtemistä. Jos ilmapiiri maahanmuuttajia kohtaan muuttuu merkittävästi huonompaan suuntaan, joudun ehkä harkitsemaan uudelleen.
Ei mielenosoituksia
Renfrewssä äänestyspaikan eteen pysähtyy poliisiauto. Nimettömänä pysyttelevä konstaapeli kertoo, että he ovat aamupäivän aikana kiertäneet muutamia äänestyspaikkoja. Tähän saakka kaikki on sujunut rauhallisesti.
Kun kysyn poliisin varautumisesta mahdollisiin äänestyspäivän mielenosoituksiin tai muihin levottomuuksiin, konstaapeli röhähtää nauramaan.
– Ei täällä mitään sellaisia ole, ihmiset äänestävät rauhassa. Ei tämä nyt niin dramaattista ole, hän toteaa.
3:30
