Ahvenanmaa täyttää 100 vuotta – kansanedustaja vastasi MTV:lle Nato-jäsenyyden kuumentamaan kysymykseen demilitarisaatiosta

Pääministeri Sanna Marin joutui perumaan vierailunsa koronavirustartunnan vuoksi.

Lue lisää:Pääministeri Sanna Marinilla on koronatartunta – järjesti alkuviikosta kesäjuhlia toimittajille ja hallituspuolueiden edustajille

Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfströmin mukaan päivä on ahvenanmaalaisille merkittävä.

– Ahvenanmaa täyttää vain kerran sata vuotta, ja se päivä on tänään.

Taannoin Ahvenanmaan itsehallinto oli kompromissi ja jopa pettymys. Ahvenanmaa olisi halunnut osaksi Ruotsia. Sadan vuoden aikana Ahvenanmaan identiteetti on rakentunut ja sillä on Löfströmin mukaan vahva oma perintönsä ja kulttuurinsa. 

Väestöstä 88 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia, ja noin 5 prosenttia on suomenkielisiä. 

Lue lisää: Presidenttipari osallistuu tänään Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhliin

Haluaako osa ahvenanmaalaisista osaksi Ruotsia?

Löfströmin mukaan Suomi on demokratia ja on tärkeä kunnioittaa kaikenlaisia näkemyksiä.

– On tärkeä muistaa, että vain osa ahvenanmaalaisista ajattelee näin. Suurin osa ahvenanmaalaisista on tyytyväisiä ja haluaa kehittää itsehallintoa.

Löfström viittaa Ahvenanmaan tulevaisuus -puolueeseen, joka on separatistinen puolue ja sen päämäärä on tehdä Ahvenanmaasta itsenäinen valtio. Heillä on maakuntapäivillä yksi edustaja. Ahvenanmaan maakuntapäivät on lakiasäätävä elin eli ikään kuin parlamentti.

Ahvenanmaan demilitarisaatio herättää keskustelua Suomen Nato-jäsenyyden myötä

Demilitarisaatio on iso osa Ahvenanmaan identiteettiä kielen ja kulttuurin lisäksi.

Demilitarisaatio tarkoittaa, ettei Ahvenanmaata saa linnoittaa tai olla sotilaallisesti läsnä maakunnassa. Ahvenanmaalaisten ei tarvitse suorittaa varusmiespalvelua. Lisäksi Ahvenanmaa on neutralisoitu, eli se on mahdollisissa konflikteissa pidettävä sodan ulkopuolella.

– Ahvenanmaan demilitarisaatio ei vaikuta Suomen mahdollisuuksiin päästä Nato-jäseneksi, toteaa Löfström.

Puolustusvoimat suojelee sotatilanteessa koko Suomea ja kaikkia maakuntia.

Kysymykseen siitä, tulisiko demilitarisaatio pohtia uudelleen Nato-jäsenyyden myötä, Löfström ei ota kantaa.

– Se on valtionjohdon päätettävissä, mutta luotan siihen, että puolustusvoimien kapasiteetti on arvioitu oikein. 

Löfströmin mukaan valtionjohdon ja halllituksen tulisi arvioida kansainvälisten sopimusten sopivuus nykypäivään.