Onko sinun työpaikkasi diginukkuja? Nyt on aika herätä, osa perinteisistä ammateista katoaa

Palvelualojen työnantajaliitto Palta patistaa nyt yrityksiä havahtumaan digimurrokseen ja kansainväliseen kilpailuun.

– Digitaalisissa palveluissa ei ole kansallista sarjaa, sanoo Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe.

Paltan selvityksen mukaan liki 60 prosenttia palveluyrityksistä elää siinä uskossa, että digitalisaatiolla ei ole juuri mitään merkitystä omalle yritykselle. Ainakaan sitä ei ole tällaisten yritysten strategiaan mitenkään kirjattu.

– Totaalisia diginukkujia palveluyrityksistä on noin 30 prosenttia, sanoo Varpe.

Jos yritykset eivät havahdu, uhkana on, että ne katoavat ja samalla häviävät myös työpaikat. 

Digi-hitaus voi johtua siitä, että palveluun liittyy fyysistä tekemistä kuten hoivatyössä, logistiikkapalveluissa tai huolto- ja kunnossapidossa. Mutta myös yrityksen koko vaikuttaa digi-intoon tai sen puutteeseen.

– Digitalisaation "perässähiihtäjät" toimivat tyypillisesti hajanaisilla toimialoilla, joilla on paljon pieniä yrityksiä. Niissä resurssit ja valmiudet investointeihin ovat huomattavasti pienemmät, selittää Varpe. 

Digi-oppi isoin investointi

Tyypillinen pienten yritysten toimiala on kirjanpito. Suomen kolmanneksi suurin tilitoimisto Rantalainen on siirtynyt digiaikaan isojen asiakkaiden mukana. Käytännössä se tarkoittaa, että kirjanpitomateriaali saapuu käsittelyyn sähköisessä muodossa.

– Toki on tehty paljon laiteinvestointeja, koska tarvitaan isompia näyttöjä ja hieman eri tyyppisiä tietokoneita, sanoo Rantalainen Yhtiöiden operatiivinen johtaja Kimmo Martikainen.

Mutta Martikainen painottaa, että tärkein investointi liittyy osaamiseen. Yhtiö kouluttaa itse ja ohjaa työntekijöitä hankkimaan koulutusta.  

– Tämän toimialan haaste on löytää ihmisiä, joilla on erinomaiset it-taidot ja erinomaiset taloushallintotaidot. Sellaisen yhdistelmän löytäminen on tällä hetkellä aika vaikeata, kertoo Matikainen.

Elinikäistä oppimista painottaa myös Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe.

– Teknologia vanhenee tällä hetkellä noin kolmessa vuodessa eli käytännössä työn tekeminen on jatkuvaa oppimista.

– Jos yritykset eivät panosta tähän kilpailukykyyn ja uusiin liiketoimintamalleihin uusiin asiakaskokemuksiin, niin siinä käy huonosti, varoittaa Varpe.

Digi-aika haastaa työmarkkinakulttuuria

Digiaika luo myös painetta muuttaa sopimuskulttuuria eli sitä, milloin ja miten työtä tehdään.

– Suuri haaste Suomella on se, että meidän työmarkkinakulttuuri ja sopimuskäytännöt ovat vielä analogia-ajassa, sanoo Varpe.

Työnantajajärjestö perää siis lisää joustoja ja paikallista sopimista.

– Ensi syksyn liittokierros on erittäin tärkeä siksi, että siinä luodaan pelisääntöjä ja uusia mahdollisuuksia myös paikallisen sopimisen ja myös yrityskohtaisen sopimisen huomioimiseksi.

Tilitoimistoissa kiireisintä aikaa on kevät. Mahdollisuuksia joustoihin on kirjattu jo nykyiseen Taloushallintoalan työehtosopimukseen.

– Meillä on liukuva työaika, joka mahdollistaa 150 tunnin työn tekemisen varastoon ja niiden pitämisen vapaina hiljaisempana aikana, sanoo Martikainen.

Hänen mukaansa keväällä ei silti tarvitse puurtaa pitkiä päiviä kiireen takia.

– Oikeilla työjärjestelyillä siitä kiireestä päästään pois, koska työtä ei aidosti ole enempää, se on vain kasaantunut eli se voidaan myös prosesseja muuttamalla jakaa tasaisemmin kalenterivuodelle.

Digin valttina datasta louhittu tieto

Digitaalisuus ei tietenkään sinänsä ole mikään elämän tarkoitus, mutta se nopeuttaa tiedon jatkokäsittelyä.

– Asiakas saa raportit käytännössä seuravana päivänä aina edellisestä päivästä kertyneestä materiaalista, kun aikaisemmin on odotettu viikkoja, että saadaan se kohdekuukausi suljettua, toteaa Martikainen.

Käytännössä asiakas saa myös uutta tietoa liiketoiminnan kehittämiseen.

– Asiakas pääsee helpommin omaan tietoonsa käsiksi ja lisäksi pystymme helpommin luomaan vertailutietoa esimerkiksi toimialan sisällä tai asiakkaan kokoluokassa olevien yritysten vertailutietoja.

Pitkälle vietynä digitaalinen tilitoimisto säästää valtavasti tilaa, kun tieto säilötään servereillä pilvipalveluissa.

– Mapeista on pitkälti yritetty luopua, mutta varsinkin pienemmät yritykset toimivat yhä paperisen kirjanpidon varassa, joten totuuden nimissä, kyllä niitä mappejakin vielä käytetään, hymyilee Martikainen.