Onko sinulla väärä mielikuva viikingeistä? Dosentit kertovat, mitä myyttisistä hahmoista oikeasti tiedetään

8:14
Mikä rooli suomalaisilla oli viikinkiaikaan? Katso koko haastattelu videolta.

Uutisaamussa vierailleet dosentit lyttäsivät monta yleistä harhaluuloa viikingeistä.

Pitkiä, komeita ja raavaita miehiä, joiden julmuus kylvi pelkoa aikalaisten sydämiin. Tällainen kuva monella viikingeistä, mutta keitä nuo historian mystiset hahmot oikeasti ovat?

– Viikingit olivat rosvoja, siitä on aina hyvä lähteä, aloittaa dosentti Joonas Ahola Helsingin yliopistosta.

Viikingit eivät siis edustaneet yksittäistä kansanryhmää vaan kyseessä oli pikemminkin ammattinimike. Toimenkuvasta innostuivat niin skandinaavit, slaavit, silloiset britit, saarenmaalaiset kuin gootitkin. Monikulttuurinen rosvojoukko kuljeksi merireittejä pitkin ja ryösteli enimmäkseen rannikkokaupunkeja 700-luvun lopulta 1000-luvun loppupuolelle.

Mielikuvat jäisessä meressä seilaavista viikinkilaivoista eivät pidä todennäköisesti paikkaansa. Dosentti Sirpa Aalto Oulun yliopistosta kertoo, että aluksi viikinkiretket ajoittuivat tyypillisesti kesäaikaan, kun vedet olivat sulia. Säiden viiletessä rosvojoukko palasi kotikonnuilleen.

Vähitellen alkoi kuitenkin syntyä muuttoliikettä ja pysyvämpää asutusta esimerkiksi Brittein saarille, Islantiin sekä nykyisen Venäjän ja Ukrainan alueelle.

– Jos ajatellaan toimintaa, se ei ollut pelkkää ryöstelyä. Se on ollut myös kaupankäyntiä ja asettumista uusille asuinalueille – paljon monipuolisempaa kuin mitä osataan ehkä ajatella, Aalto sanoo.

Mielikuva viikingeistä ei aina vastaa todellisuutta

Populaarikulttuurin viljelemä kuvasto voittamattomista ja väkivahvoista viikinkimiehistä saattaa vedota suureen yleisöön. Alun perin tällaisia tarinoita kertoivat viihdeteollisuuden sijaan viikinkien peittoamiksi joutuneet, Ahola sanoo. 

Uutisaamu nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana. 

Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä

– He tuskin olisivat kertoneet, että tuli tällaisia hinteliä ruipeloita, jotka sitten peittosivat ja ryöstivät meidät eikä voitu mitään.

Epäilemättä osa viikingeistä oli julmia ja osa taas ei. Ihmiset olivat yksilöitä myös tuhat vuotta sitten.

Vastoin tavallista kuvitelmaa, viikinkiyksilöiden mahdollisesti julmia päitä eivät näytä koristaneen "sarvikypärät". Aalto kertoo, että Tanskasta on kyllä löytynyt pronssikypäriä ajalta ennen viikinkejä, mutta näitä asusteita pidetään rituaalisina – taisteluissa pronssikypärä ei olisi ollut käytännöllinen.

Sarvelliset kypärät ovat Aallon näkemyksen mukaan "myöhempi keksintö".

Millaiseen todistusaineistoon tutkijat perustavat näkemyksensä viikingeistä? Katso koko haastattelu artikkelin yllä olevalta videolta.

Viikinkejä on tavallaan edelleen

Viikinkiajan loppuna pidetään usein vuotta 1066, jolloin Norjan alueelta lähtöisin oleva viimeinen viikinkikuningas yritti valloittaa Englantia. Dosentit kuitenkin näkevät, että viikinkejä on keskuudessamme edelleen.

Ahola viittaa esimerkiksi äärioikeistolaiseen Soldiers of Odin -järjestöön. Maahanmuuttovastaisena katupartioliikkeenä toimintansa aloittanut järjestö lainaa nimensä viikinkijumalalta ja käyttää logossaan klassista viikinkihahmoa sarvikypärineen.

– Että kyllähän niitä tavallaan vielä on, Ahola toteaa.

Myös jääkiekko-otteluissa saattaa nähdä yleisön joukossa sarvipäitä. Mielikuvilla viikingeistä näyttää siis olevan tärkeä paikka suomalaisten sydämissä, vaikka kuvitelmat eivät täysin todellista historiaa vastaisikaan.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja