Yhdysvaltalaisen Loren Lemcken löytö suomalaisesta metsästä kertoo tarinaa viikinkiajasta.
Kun Loren Lemcken metallinetsin piippasi äänekkäästi metsässä, paljastui aarre rautakaudelta: viikinkiaikainen miekka. Löytö on osa Suomen poikkeuksellisen rikasta miekkaperintöä.
Monelle metallinetsinnän harrastajalle viikinkiaikaisen miekan löytäminen olisi uran huippuhetkiä. Sitä se oli ainakin yhdysvaltalaiselle Loren Lemckelle, kun hän löysi miekan haudattuna suomalaiseen metsään.
Kemiönsaaressa Varsinais-Suomessa asuva Lemcke päätti viime heinäkuussa rankan työpäivän jälkeen pitää vapaata ja lähteä metsään metallinetsimensä kanssa. Tuntikausien vaellus Kemiössä tuotti ensin tulokseksi vain tavanomaista romua, kuten nauloja ja korkkeja.
Hän oli jo lopettelemassa, mutta päätti jatkaa vielä tovin. Laite antoi silloin voimakkaan piippauksen, joka voi olla merkkinä esimerkiksi sahanterästä. Mutta ei tällä kertaa.
– Työnsin lapion maahan, ja esiin tuli miekan kahva. Tajusin heti, mikä se oli, mutta olin samalla epäuskoinen. Suorastaan tärisin jännityksestä. Aloin ottaa videota ja valokuvia perheelle, ystäville ja arkeologeja varten.
Pelisuunnittelijana työskentelevä Lemcke syttyi metallinetsinnälle jo poikana kotiseudullaan Arizonan Tucsonissa. Harrastus kuitenkin hiipui parikymppisenä joksikin aikaa, kunnes hän kiinnostui siitä uudestaan muutettuaan vaimonsa kotimaahan Suomeen 11 vuotta sitten.
Yli 400 miekkalöytöä
Miekka on nyt Museovirastossa, mutta se ei ole vielä edennyt konservointiin. Arkeologisten kokoelmien amanuenssi Sami Raninen on kuitenkin tarkastellut miekkaa alustavasti.
Vaikka konservoimattomasta rautaesineestä on vaikea erottaa yksityiskohtia, viittaa kahva siihen, että kyseessä on Petersenin E-tyypin miekka. Sellaiset ajoitetaan 800-luvun jälkipuolelle ja 900-luvulle.
– Miekka ajoittuu suunnilleen samaan aikaan kuin Lemcken aiemmin löytämä dirhemi eli Afganistanin alueella lyöty hopearaha 900-luvun alusta. Miekka ei kuitenkaan ole itämainen tuontiesine, vaan läntistä mallia.
Suomi on viikinkiajan (noin 800–1050 jaa.) miekkalöytöjen suurvalta, sillä niitä on löytynyt täältä yli 400. Vain Norjasta ja Ruotsista miekkoja on löytynyt enemmän.
Arkeologi ja seppä Mikko Moilanen haastaakin Viikinkimiekat Suomessa -teoksessaan vanhan käsityksen Suomesta viikinkiajan köyhänä syrjäseutuna.
Suomalaisia tulkkeina viikingeillä?
Erityisesti Lounais-Suomen asukkailla oli paljon kontakteja skandinaaviseen viikinkimaailmaan. Esinelöydöt osoittavat yhteyksiä esimerkiksi kauppapaikka Birkaan länsinaapurissa, ja myös miesten vaatetus oli samantapaista.
Viikinkien tavat tuntien jotkut kohtaamiset Suomen alueella ovat Ranisen mukaan voineet olla väkivaltaisia. Ei ole kuitenkaan merkkejä siitä, että tänne olisi voittopuolisesti lähdetty ryöstöretkille. Yhteydet liittyivät todennäköisemmin kaupankäyntiin.
Saattaa myös olla, että muinaissuomalaisia lähti mukaan viikinkien retkille.
– Ruotsissa muutama arkeologi ajaa pontevasti teoriaa, jonka mukaan esimerkiksi varsinaissuomalaisia on lähtenyt oppaiksi ja tulkeiksi Luoteis-Venäjän alueelle. Laatokan ympäristössä sijaitsi viikinkiajan tärkeitä keskuksia, joissa puhuttiin suomensukuisia kieliä.
Suomenlahti oli portti Laatokalle ja edelleen jokireittejä pitkin viikinkien idäntielle Mustanmeren ja Kaspianmeren suuntaan.