Nuoret kysyivät eduskuntavaaliehdokkailta, miten nuorten mielenterveysongelmiin aiotaan puuttua.
Ellen Hellbergin mukaan mielenterveysongelmista puhutaan nykyään enemmän. Onko tabun rikkominen ja stigman vähentyminen johtanut avunpyyntötulvaan?
– Se vähän konkretisoituu nyt, kun apua tarvitsevat hakevat nyt apua. Huomataan, kuinka suuri ongelma se onkaan, pohtii Nuorten Ääni -toimituksen Henni Rantamäki.
Monen poliitikon huulilla on mielenterveyskriisiä ratkoessa yksi sana: resurssipula.
– Rahan ei tulisi olla esteenä tämän kriisin ratkaisemisessa, sanoo Robin Noorsoo.
Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä mielenterveysperusteisia
OECD:n raportin mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain noin yksitoista miljardia euroa. Summa koostuu työmarkkinoiden ja terveyspalveluiden kustannuksista sekä sosiaaliturvasta, kerrotaan Mielenterveys ry:stä.
Esimerkiksi suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä mielenterveysperusteisia on 53, 2 prosenttia eli yli puolet.
– Me menetämme hirveästi rahaa mielenterveyskriisin takia, toteaa vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela.
– Monella alueella ei ole esimerkiksi lainkaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja.
Some aiheuttaa paineita ja ahdistusta
Myös sosiaalidemokraattien Matias Mäkynen toteaa, että sairaalahoito on hyvin kallista, ja siksi matalan kynnyksen hoitoon tulisi panostaa ja se pitäisi tuoda lähelle nuorten arkea.
