Kauppareissulla luontopolkuja ja hyönteishotelleja, mutta halpislenkkareiden tuotanto-oloista ei saa tarkkoja tietoja: Mitä kauppaketju tarkoittaa, kun se puhuu vastuullisuudesta?

Vantaan Vapaalan Lidl-myymälän kulmalta alkaa “luontopolku”. Myymälä on avattu vasta viikko sitten, joten satametrinen polku ei ymmärrettävästi vielä ole aivan täydessä loistossaan, vaan näyttää melko normaalilta kaupan takapihalta.

Joitakin eroja kuitenkin löytyy. Kaupan ympäristöön on rakennettu muun muassa hyönteishotelleja ja lepakonpönttöjä. Takaseinustalle on koottu lahopuuaita tontilta kaadetuista puista.

Ketju haluaa näin muistuttaa ihmisiä luonnon monimuotoisuudesta.

– Myymälä on edelläkävijäesimerkki siitä, miten luonnon monimuotoisuutta voi huomioida kaupunkiympäristössä. Se tekee luonnon monimuotoisuustyön tärkeyttä näkyväksi täällä Suomessa. Toivottavasti se kirittää myös muita toimijoita mukaan, sanoo Lidlin vastuullisuuspäällikkö Maija Järvinen MTV:n Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen -ohjelman haastattelussa.

K- ja S-ryhmällä ei vastaavia myymälähankkeita ole, mutta toki nekin painottavat luonnon monimuotoisuutta ja muuta vastuullisuutta. Mutta kun päivittäistavaraketju puhuu vastuullisuudesta, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

Vastuullisuusohjelmat vain osa totuudesta

S-ryhmän vastuullisuusohjelmassa on neljä teemaa.

– Ne ovat yhteiskunnan hyväksi, ilmastonmuutos ja kiertotalous, ihmisoikeudet ja eettinen toimintakulttuuri sekä hyvinvointi ja terveys, luettelee vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa.

Myös Lidlin vastuullisuus koostuu useista teemoista. Erityisiä kärkiä on kolme.

– Ilmastonmuutoksen hidastaminen on hyvin tärkeä aihe. Toisena raaka-aineiden vastuullisuuden kehittäminen ja kolmantena ihmisoikeustyö meidän toimitusketjuissamme, sanoo vastuullisuuspäällikkö Maija Järvinen.

Keskon vastuullisuusohjelmassa teemoja on kuusi.

– Siinä on omasta henkilöstöstä huolehtiminen ja yhteiskunnassa toimiminen, asiakkaiden terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen. Sen lisäksi valikoimat, eli meillä on kestävän kehityksen mukaisia tuotteita valikoimissa, ja pidämme myös ympäristöasioista huolta, sanoo vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo.

Ympäristöasioissa kaikki kolme ketjua siivoavat nyt omaa pesäänsä ja aikovat olla oman toimintansa osalta hiilineutraaleita tai hiilinegatiivisia vuonna 2025. Myös muilta osin toiminta Suomessa näyttää raporttien perusteella varsin siistiltä.

Mutta vastuullisuutta arvioitaessa on katsottava kauemmas – sinne, missä raaka-aineet kerätään ja tuotteet valmistetaan.

Tietoja yksittäisistä tehtaista ei saa

Varsinkin ketjujen myymistä vaatteista ja käyttötavaroista iso osa tulee ulkomailta, ja tietoja pitäisi saada koko hankintaketjusta. Kuinka paljon alihankkijoiden toiminnasta syntyy päästöjä? Entä ovatko työskentelyolosuhteet kunnossa ja maksetaanko tekijöille asiallisesti?

Kaikki ketjut ovat sitoutuneet ohjelmiin, joissa tehtaita valvotaan ja tarkistetaan eli auditoidaan säännöllisesti. Tuloksista raportoidaan vuosittain yleisluontoisesti.

Mutta jos haluaisin tietää, tuleeko hypermarketissa myytävän 30 euron lenkkariparin tehnyt ihminen toimeen palkallaan tai kuinka paljon juuri niitä valmistava tehdas saastuttaa, ei tietoa ole saatavissa.

S-ryhmän Nina Elomaan mukaan kuluttaja näkee tuotteiden alkuperämerkinnät ja tehtaat, joissa tuotteet on valmistettu.

– Mutta sitten on olemassa sellaisia asioita, kuten vaikka nämä auditointiraportit, joita me emme voi julkistaa. Pystymme tekemään yhteenvetoraportteja, mutta yksittäisen tehtaan tietoja me emme voi antaa.

Syynä on Elomaan mukaan se, että raportit ovat tehtaiden omaisuutta. Yksittäisiä raportteja ei heru myöskään Lidliltä tai K-ryhmältä.

– Raportit on luottamuksellisia asiakirjoja, eli me emme saa antaa niitä, sanoo K-ryhmän Matti Kalervo.

– Mutta jos joku haluaa tietää jostakin yksittäisestä tehtaasta tarkemmin, aina olemme valmiita avoimesti ja läpinäkyvästi keskustelemaan ja käymään asioita läpi.

"Tarjoamme tietyn perustason"

Ketjut kehottavat luottamaan erilaisiin sertifikaatteihin ja merkintöihin, jotka ovat näkyvillä pakkauksissa – sekä ketjujen omaan laadunvalvontaan.

– Meillä on semmoinen ajatus, että kun asiakas tulee K-kauppaan, niin hän voi luottavaisin mielin tehdä ostoksia, koska me olemme pitäneet vastuullisuudesta huolta hänen puolestaan, Kalervo sanoo.

Samaa lupaa Lidlin Järvinen.

– Me tarjoamme tietyn perustason, johon asiakas voi luottaa. Meillä on tietty laatu- ja vastuullisuustaso, joka meidän tuotteissamme toteutuu, Järvinen sanoo.

Paljon hyvää tehdään jo

Eettisen kaupan puolesta ry edistää muun muassa oikeudenmukaista maailmankauppaa ja omien sanojensa mukaan “sparraa” kauppaketjuja vastuullisuusasioissa.

Vastuullisuusasiantuntija Maija Lumpeen mukaan suuret kauppaketjumme tekevät jo paljon hyvää vastuullisuustyötä, mutta paljon on vielä myös parantamisen varaa.

– Tällä hetkellä tilanne on se, että vaikka ottaisit kaupan hyllystä minkä tahansa tuotteen, niin sen osalta ei voi mitenkään luotettavasti sanoa, onko se vastuullisesti tuotettu, Lumme tiivistää.

Suomalaisketjujen käyttämä tehtaiden auditointijärjestelmä ja sen mahdollistama raportointi ovat Lumpeen mukaan puuttellisia.

Yhteenvetojen perusteella voi Lumpeen mukaan kuitenkin havaita ainakin sen, että työajoissa on tehtailla paljon ongelmia. Tämä käy ilmi sekä K-ryhmän että S-ryhmän raporteista.

– Se kertoo muun muassa siitä, että työntekijöiden palkat eivät usein riitä elämiseen. Lakisääteinen minimipalkka voi olla niin matala, että työntekijöillä voi olla halu tai pakko tehdä mahdollisimman paljon ylitöitä, Lumme sanoo.

Onko vastuullisuudesta huolehtiminen kuluttajan vai kaupan tehtävä? Mitä kaupat tekevät hyvin vastuullisuustyössään? Paljonko vastuullisuus maksaa? Katso lisää ylläolevalta videolta.