Onko ilman maskia matkustava välinpitämätön ja itsekäs? Asiantuntija: ihmiselle on luontaista nähdä oma koronatoimintansa oikeana

Toisten ihmisten toimintaa taas selitetään helposti sisäisillä tekijöillä. Maskia käyttämätön henkilö saatetaan tuomita esimerkiksi välinpitämättömäksi tai ilkeäksi ihmiseksi, vaikka todellinen syy maskin puuttumiseen olisi ulkoinen – eli esimerkiksi se, ettei maskeihin ole varaa.

Talkoohenki vai yksilönvapaus?

Psykoterapian erikoispsykologin Nina Pyykkösen mukaan ihmiset reagoivat ulkoisiin ilmiöihin ja tapahtumiin oman sisäisen maailmansa kautta. Erilaisissa muutoskohdissa ja kriiseissä ihmisten erilaiset reagointi- ja suojautumistavat tulevat näkyviksi.

Jotkut kokevat voimakkaita tunnereaktioita kriisin äärellä, kun taas toiset voivat olla viileän rationaalisia. Osa säätelee ahdistusta ryhtymällä toimeen ja keräämällä mahdollisimman paljon tietoa, osa suojautuu sulkemalla mielestään asioita.

– Osalle ihmisistä talkoohenki ja yhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen nousevat toimintaa ohjaaviksi arvoiksi, kun taas toisille ylin arvo on yksilönvapaus.

Kun ihmisen hermosto havaitsee uhan, koko elimistö virittäytyy taistelemaan tai pakenemaan. Pyykkösen mukaan tässä tilassa ihmisen loogiset ajattelutoiminnot kytkeytyvät pois päältä.

Mitä voimakkaampi tunnetila on, sitä todennäköisemmin ihminen toimii mustavalkoisesti ja ääripäihin tukeutuen. Koronavirustilanteessa toisella laidalla on paniikinomainen tartunnan pelko ja toisella laidalla riskin täydellinen kieltäminen, kertoo Pyykkönen.

– Ihmisten toiminta- ja yhteistyökyvyn ytimessä on myös heidän kokemuksensa turvallisuudesta – ilman sitä emme voi odottaa keneltäkään rationaalista ja yhteiseen hyvään pyrkivää käyttäytymistä.

Lue myös: Kuusi kysymystä uusista matkustusrajoituksista – mikä muuttuu nyt ja miksi rajoituksia höllennetään

Vaikutelma kahdesta eri leiristä

Mielipiteidensä äärilaidoilla olevat ihmiset ovat yleensä äänekkäimpiä ja näkyvimpiä, mikä saattaa antaa vaikutelman siitä, että ihmiset ovat jakautuneet kahteen leiriin. Nina Pyykkönen arvioi, että suurin osa ihmisistä sijoittuu keskivaiheille suhtautumisessaan koronakriisiin.

– Heillä on kyky ihmetellä, ottaa selvää, vertailla, kritisoida ja säilyä avoimena uudelle tiedolle, ja he saavat säilytettyä riittävän turvallisuuden tunteen, joka mahdollistaa joustavan toiminta- ja ajattelukyvyn kriisinkin keskellä, Pyykkönen sanoo.

Mediassa näkyy esimerkkejä siitä, miten niin sanotut tavalliset ihmiset toimivat koronan suhteen. Eemeli Hakoköngäs arvioi kuitenkin auktoriteettien toiminnan tärkeämmäksi.

– Suomessa annettiin maskien käytöstä ristiriitaista tietoa pitkään ennen virallista suositusta. Mediakuvissa poliitikot, viranomaiset ja asiantuntijat esiintyvät edelleen pääosin ilman maskeja ja toisinaan myös vähäisin turvavälein. Nämä esimerkit ovat ristiriidassa annettujen suositusten kanssa ja luovat normiepäselvyyttä.

Hakoköngäs kertoo, että tutkimusten mukaan viestinnän tulisi olla johdonmukaista, määrätietoista ja pitkäjänteistä, jos halutaan muodostaa yhteinen käsitys siitä, miten tulisi toimia.