Huippututkija uutuuskirjassa: Koronapandemia paljasti tuskallisella tavalla Suomen päätöksenteon heikkoudet – "Pääministeri johtaa hallitusta vain nimellisesti"

9:20
Hiski Haukkala kirjoitti kirjan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilasta – näin Haukkala kuvailee teostaan Viiden jälkeen -ohjelmassa

Kun kriisi iskee, pieni Suomi on kaikkea muuta kuin ketterä. Kokonaisvastuullista päätöksentekijää ei tahdo löytyä, kun pääministerikin johtaa hallitusta korkeintaan nimellisesti.

Näin suorasukaisia arvioita esittää professori Hiski Haukkala uudessa kirjassaan Suuren pelin paluu. Haukkala todistelee väitteensä tuoreilla esimerkeillä, ja Suomen suoriutuminen koronapandemian ja sen seurausten hoitamisessa saa häneltä huonon arvosanan.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) asetti viikko sitten Onnettomuustutkintakeskuksen yhteyteen riippumattoman tutkintaryhmän, joka alkaa selvittää valtiovallan ja viranomaisten toimia koronapandemiassa. Ryhmän työn tarkoituksena on kohentaa kansalaisten turvallisuutta tulevia kriisejä silmällä pitäen.

Tutkintaryhmän kannattaa aloittaa työnsä lukemalla Haukkalan torstaina julkistettu kirja Suuren pelin paluu – Suomen tulevaisuus yhä vaarallisemmassa maailmassa (Otava).

"Ongelmien ja riskien vähättely onkin suomalaiselle kriisipäätöksenteolle ominainen piirre: usein perusoletuksena tuntuu olevan, että kriisien toteutuminen Suomessa on ylipäätään mahdotonta ja että maailmalla tapahtuvat kriisit eivät juuri kosketa Suomea. Taudin kuitenkin rantauduttua Suomeen annettiin sen varsin rauhassa levitä, ennen kuin ongelma voitiin todeta ja voimakkaat rajoitustoimet aloittaa", Haukkala kirjoittaa.

Kukapa ei muistaisi kevään sekoilua Helsinki-Vantaalla ja lentokentän vapaata "koronakäytävää". Keski-Euroopan tautialueilta palanneet matkailijat tallustelivat vapaasti levittämään virusta, koska kesti viikkotolkulla löytää toimivaltainen viranomainen, jolle kuuluu riskialueilta saapuvien ohjaaminen testeihin tai määrääminen kotikaranteeniin.

Toki Haukkala myöntää, ettei Suomi ollut ainut maa, joka epäonnistui kriisin ennakoinnissa ja alkuvaiheen toimissa.

Karua mutta totta: häiriötiloista tullut normaalia

Hiski Haukkala on entinen tasavallan presidentin neuvonantaja ja kansliapäällikkö, nykyinen kansainvälisen politiikan professori Tampereen yliopistossa. Haukkalan erikoisosaamisalueet ovat Suomessa harvinaista lajia; hänen repertuaariinsa kuuluvat paitsi Venäjä myös maailmanpolitiikan syvävirrat. Ja se, miten Suomi voisi yhä epävarmemmaksi muuttuneessa maailmassa luovia.

Haukkalan analyysi maailmanmenosta on karu mutta epäilemättä realistinen: "Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että häiriöttömät normaaliolot alkavat olla poikkeus ja erilaiset poikkeus- ja kriisitilanteet ovat normi. Tarvitsemme toisenlaisen ajattelumallin, jossa opimme toimimaan pysyvästi eriasteisissa häiriötiloissa. Se vaatii sekä ajatuksellista että hallinnollista notkeutta."

Haukkalan mielestä pandemia on paljastanut "tuskallisella tavalla" Suomen päätöksentekojärjestelmän heikkoudet. Vaikka Suomi on pieni, kriisitilanteessa toimiminen on byrokratian kahlitsemaa, eikä ketteryydestä ole tietoakaan.

Haukkala törkkää astalonsa suomalaisen hallitsemistradition herkkään kohtaan: oikeusvaltioon ja sen periaatteisiin.

"Oikeusvaltio on keskeinen arvo, mutta se on kehitetty kansakunnan ja kansalaisten suojelemiseksi, ei itsetarkoitukseksi. Yhä useammin se alkaa näyttäytyä lyijyankkurina, joka estää eikä mahdollista tarpeellista toimintaa."

Onko Suomessa valtatyhjiö?

Kesken viime kevään koronapaniikin Suomessa käytiin kipunoiva väittely presidentin valtaoikeuksista. Tämä sen jälkeen, kun julkisuuteen vuodettiin, että Sauli Niinistö oli ehdottanut pääministeri Sanna Marinille erillisen "operatiivisen nyrkin" perustamista.

Niinistö katsoi, että poikkeuksellinen tilanne vaatii erillisen poikkihallinnollisen elimen ratkomaan, miten viheliäisestä taudista voitaisiin selvitä mahdollisimman vähin terveydellisin ja taloudellisin vaurioin.

Tuskin on yllättävää, että Haukkala pitää Niinistön aloitetta nyrkistä oikeana. Vuosikausien yhteistyö presidentinkansliassa on ohjannut pomon ja pomon oikean käden näkemykset samoille urille.

Suuren pelin paluu antaa eväät tasavallan koko ylimmän valtahierarkian kriittiseen tarkasteluun, sen verran murhaava on Haukkalan arvio valtiosäännön kuuluisasta 93§:stä. Tämän pykälän mukaan "ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa". Kryptinen sanamuoto, professori kirjoittaa. Ikään kuin lakia kirjoittaneet eivät olisi osanneet päättää, kenelle valta kuuluu.

Kun Haukkala kirjoittaa Suomen ylimmän vallan jakoperusteista käytännön johtamisessa, ensimmäinen mieleen tuleva sana on valtatyhjiö: "Tällä hetkellä pääministerikään ei johda hallitusta kuin korkeintaan nimellisesti, sillä valtionhallinnon siiloutunut rakenne varmistaa sen, että kokoavaa yleisjohtajuutta ei löydy hallituksen sisältä, eikä sisäpoliittisesta vallasta riisuttu tasavallan presidenttikään pysty sellaista tarjoamaan."

Haukkalan mukaan lopputulemana on varsinkin poikkeusoloissa "vajavaista ja jännitteistä johtajuutta", joka näkyy myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Jälkeen jää kysymys, kuka Suomea oikeasti johtaa.

Kirjan kirjoittaja Hiski Haukkala on perjantaina haastattelussa Viiden jälkeen -ohjelmassa klo 17.30.

Ilkka Ahtiainen on MTV Uutisten päätoimittaja.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja