Ihminen hikoilee normaalisti vähintään puolisen litraa nestettä päivässä. Liikahikoilu haittaa työntekoa ja sosiaalisia suhteita sekä aiheuttaa häpeää. Lääkäri kertoo, miten ongelmaa voi helpottaa.
– Hikoilu on poikkeuksellisen runsasta, jos se haittaa omaa toimintaa. Jos vaikka palveluammatissa kädet ovat jatkuvasti märät, voi olla vaikeaa tehdä töitä. Sosiaalinen kanssakäyminen hankaloituu muutenkin. Monet potilaat kertovat häpeävänsä liikahikoilua: vaikka he vaihtaisivat paidan aamulla, kymmenen minuutin päästä se on jo läpimärkä, lääketieteen lisensiaatti ja ihotauteihin erikoistuva lääkäri Miia Härkönen sanoo.
Hikoilu on usein perinnöllistä. Taipumukseen ei välttämättä löydetä erityistä syytä.
– Tällainen idiopaattinen eli sisäsyntyinen liikahikoilu kohdistuu lähinnä kämmeniin, jalkapohjiin ja kainaloihin. Se alkaa useimmiten jo lapsena tai nuorena ja saattaa pahentua jännittävissä tilanteissa. Toisaalta taipumus liikahikoiluun voi joskus liittyä myös perustauteihin, kuten diabetekseen, sydänsairauksiin tai kilpirauhasen liikatoimintaan.
– Yleensä idiopaattinen hikoilu jatkuu läpi elämän helpottuen vanhuutta kohti, jolloin iho on muutenkin taipuvainen kuivuuteen.
On olemassa myös niin sanottua hikinokkosihottumaa.
– Tällöin iho kutisee ja pistelee fyysisen tai psyykkisen rasituksen aikana. Ihon pintaan ilmestyy siis nokkosrokkomaista näppyä vaikka jumpatessa tai esitelmää pitäessä. Hikinokkosihottumaa voidaan hoitaa suurella antihistamiiniannoksella tai tarvittaessa lääkärin määräämällä valohoidolla, Härkönen sanoo.
Helpota ruoka-, juoma- ja asuvalinnoilla
Hikoilua voi koittaa vähentää kotikonstein. Esimerkiksi ruokapöydässä kannattaa välttää mahdollisesti hikoilua pahentavia, chilin kaltaisia mausteita.
– Oikein kovassa helteessä tai fyysistä työtä tehdessä pitäisi puolestaan juoda pelkän tavallisen veden sijaan vissyvettä eli hiilihapollista kivennäisvettä – ihminen menettää hikoillessa niin paljon suoloja, että tällainen suolaa sisältävä juoma imeyttää nesteen paremmin kehoon. Fyysisessä työssä pitää niin ikään pitää säännöllisesti juomataukoja. Jos jano ehtii tulla, silloin on jo usein liian kuivunut.
– Kannattaa myös välttää viskoosin, akryylin ja polyesterin kaltaisista tekokuiduista tehtyjä hiostavia vaatteita ja suosia niiden sijaan esimerkiksi puuvillaisia ja silkkisiä luonnonkuituja, Härkönen sanoo.
Jos liikahikoilu vaivaa nimenomaan kainaloissa, hoitona voi käyttää tavallisia kaupan hyllyltä saatavia deodorantteja tai tarvittaessa alumiinisuoloja sisältäviä antiperspirantteja. Ne saattavat tosin ärsyttää kainaloiden ihoa.
– Alumiini tukkeuttaa hikirauhastiehyet muodostamalla rauhasen päähän tavallaan geelimäisen tulpan. Sen ansiosta hiki imeytyy takaisin elimistöön eikä helmeile ihon pinnalla.
Sähkövirtaa ja Botoxia
Jos hikoilusta ei pääse eroon pelkällä antiperspirantilla, kannattaa mennä lääkäriin.
– Kämmenten ja jalkapohjien liikahikoilun hoitona on iontoforeesi: matalaan astiaan laitetaan muutama sentti vesijohtovettä, johon johdetaan tasavirtaista sähköä. Sähkövirta aiheuttaa hikirauhasten suuaukkojen tukkeutumisen siten vähentäen hien erittymistä, Härkönen sanoo.
– Hoitoa annetaan aluksi useamman kerran viikossa, sitten vähän harvemmin. Iontoforeesi auttaa ainakin jonkin verran, ja vaikutus kestää hoidon päätyttyä kuukauden. Laitteen voi hankkia myös kotiin.
Erittäin vaikeissa tapauksissa kainaloihin tai kämmeniin voidaan ruiskuttaa botuliinitoksiinia – samaa ainetta, jota käytetään silottamaan ryppyjä. Sillä on todettu hikoilua vähentävä vaikutus.
– Ennen botuliinitoksiinihoitoa tehdään hikitesti paikallisen liikahikoilualueen toteamiseksi. Pistokset vaikuttavat suurin piirtein puolen vuoden ajan, sen jälkeen ne pitää uusia. Toimenpiteet hoidetaan yleensä ensimmäistä kertaa lukuun ottamatta yksityisellä puolella.
– Kirurgisiakin menetelmiä on, mutta niistä on tutkimusten perusteella jokseenkin ristiriitaisia tuloksia. Ne saattavat myös aiheuttaa haittavaikutuksia, Härkönen sanoo.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com
Punastuminen voi paisua ongelmaksi