Omaishoitajat tekevät kunnille kuuluvaa työtä huolehtimalla läheisistään. Omaishoitolaki kuitenkin antaa kunnille vapauden määritellä itse maksettavat palkkiot - tai jättää tuen määrärahojen puutteen vuoksi myöntämättä. Suomi on saanut Euroopan neuvostolta jo huomatuksen kuntien omaishoidon ongelmista.
Studio55.fissä vieraillut sosiaalineuvos Merja Salanko-Vuorela nosti lähetyksessä esiin omaishoitolain ongelmat. Suomessa vastuu vaikkapa vammaisen tai vanhuuden vaivoista kärsivän potilaan hoidosta kuuluu kunnille, mutta käytännössä omaiset huolehtivat jopa noin 60 000 laitoshoitoon kuuluvan hoivasta, Salanko Vuorela arvioi. Omaishoitosopimuksia on kuitenkin vain noin 40 000.
– Perustuslain nojalla jo vastuu kuuluu kunnille. Meillä Suomessa ei ole hoivavelvoitetta, kuten vaikkapa joissain Baltian maissa, hän tähdentää.
Kunta tekee omaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen, mutta esimerkiksi palkkioluokat ja muut kriteerit vaihtelevat kunnittain. Ainoastaan palkkion alaraja, noin 370 euroa kuussa, on lakisääteinen.
– 2006 voimaan tullut omaishoitajalaki sanelee vain palkkion alarajan. Kunnat voivat hyvin itsenäisesti päättää, minkä suuruisia palkkiota maksavat, Salanko-Vuorela huomauttaa. Kaikki eivät kuitenkaan saa edes riittämätöntä palkkiota, sillä säästösyistä omaishoidontuki voidaan jättää myöntämättä. Niinpä esimerkiksi Studio55.fin haastattelema Tiia hoitaa sairasta lastaan ja miestään ilman omaishoidontukea.
– Lain ongelma on, että se on määrärahasidonnainen laki. Kun kuntien talous on heikko, niin myös omaishoitajien kohdalla on tapahtunut huononnuksia sekä hoitopalkkioon että tukiin. Myös kriteerit voivat olla kiristyneet, on entistä vaikeampi päästä tuen piiriin.
Salanko-Vuorela huomauttaa, että kuntien erilaiset toimintatavat rikkovat Euroopan neuvoston ratifioimaa sopimusta ikäihmisten sosiaalisesta suojelusta. Sopimuksen mukaan kaikkia ikäihmisiä tulisi kohdella tasa-arvoisesti.
– Suomi on saanut huomautuksen siitä, että kunnissa omaishoidon tukea maksetaan ja tarjotaan hyvin erilailla. Suomen pitäisi saada nämä asiat kuntoon vuoteen 2016 mennessä, Salanko-Vuorela toteaa.