HALI: Hoivakoteja uhkaa konkurssi kuntien säästöjen vuoksi – "Entistä pienempi määrä ikääntyneitä saa tarvitsemaansa hoivaa"

Valtakunnan tasolla yli 50 prosenttia hoivasta on yksityisten yritysten ja järjestöjen tuottamaa. Nyt osaa hoivatuottajista uhkaa konkurssi, kun kunnat "lyhytnäköisesti" säästävät hoivan kustannuksissa, kertoo Hyvinvointiala HALI.

– Kunnat eivät ole jyvittäneet tätä hoitajamitoituksen kustannusten kattamiseen tarkoitettua korotettua valtionosuutta yksityisille toimijoille, vaan ovat pitäneet sen itse, toteaa HALIn johtaja Arja Laitinen MTV Uutisten haastattelussa.

HALI: Ikääntyneiden hoivan kustannukset nousseet viisinkertaisesti hintoihin nähden

Laitinen kertoo, että ympärivuorokautisen hoivan vuorokausihinta on noussut noin 2,5 prosenttia viimeisen vuoden aikana ja tämä on viidesosa kustannusten nousuun verrattuna.

Konkurssiuhka on sitä suurempi, mistä pienemmästä järjestöstä tai yrityksestä on kyse. 

– Merkittävä osa asumispalveluista on kääntynyt tappiolliseksi jo vuodesta 2018. Tappiot ovat jatkuvasti kasvaneet ja tämä vuosi tulee olemaan omaa luokkaansa. Pienimmillä yrityksillä ja järjestöillä on huonoimmat mahdollisuudet pitää huolta maksukyvystään, jolloin konkurssiuhka koskettaa ensin heitä. On todennäköistä, että seuraavan vuoden aikana nähdään pienten yritysten konkursseja, jos hintoja ei korjata, toteaa HALIn Laitinen.

Suurin syy on kiristyvästä henkilöstömitoituksesta aiheutuva palkkamenojen kasvu

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen kustannukset ovat nousseet noin 13 prosenttia viimeisen vuoden aikana, selviää HALIn tuoreesta jäsenkyselystä. Hoivakotien suurin kustannus eli henkilöstömenot ovat nousseet vuodessa keskimäärin 14 prosenttia. 

Alla listaa syistä, joiden vuoksi kustannukset paisuvat:

  • Suurin syy on kiristyvästä henkilöstömitoituksesta aiheutuva palkkamenojen kasvu.
  • Myös ruoka, lämpö, sähkö ja muut kustannukset ovat nousseet 9-11 prosenttia kukin.
  • Hoivamitoitusta 0,5 -> 0,6 ei ole korvattu, eikä myöskään välillisen ja välittömän työn erottelua.
  • Hoivavuorokauden hinta on jo lähtökohtaisesti ollut hyvin alhainen.
  • Lisäksi koronasta aiheutuneita kustannuksia ei ole korvattu tai ne on korvattu vain osittain.

– Kunnat saivat koronakorvauksia valtiolta, mutta niitä ei läheskään aina jyvitetty eteenpäin tahoille, joilta kunnat ostavat palvelua. Näin tietysti olisi pitänyt tehdä, koska yritykset, järjestöt ja yhdistykset tuottavat samaa julkista palvelua kuin kunnan omat yksiköt.

0,7-mitoitus lisää hoivakotien henkilöstökustannuksia HALIn kyselyn mukaan 20 prosenttia

Kustannusten kasvu tulee jatkumaan. Lailla määritelty hoivan 0,7-mitoitus lisää hoivakotien henkilöstökustannuksia HALIn kyselyn mukaan keskimäärin noin 20 prosenttia.

– Tämän lisäksi kiristyvä mitoitus nostaa ylityö-, henkilöstövuokraus- ja hälytysrahakuluja. Hoitajapulan myötä nykyisen henkilöstön palkankorotuspaine ja hoivakotien käyttöasteiden lasku lisää asiakaspaikkakohtaisia kokonaiskustannuksia. HALIn kyselyssä yritykset ja järjestöt arvioivat edellä mainittujen kustannusten nousevan 8–14 prosenttia.

"Kunnalla ei ole missään ylimääräisiä hoitajia tai muita resursseja, joilla se voisi korvata menetetyn resurssin" 

Miksi kunnat eivät suostu kompensoimaan nousevia kustannuksia? 

– Tämä on hyvä kysymys. Jostain syystä Ikäihmisten palvelut ja erityisesti asumispalvelut ovat olleet kuntien tapa säästää kustannuksissa. Tämä on hyvin lyhytnäköistä, koska kunta tarvitsee yritysten tuottamaa hoivapalvelua ja yritykset tuovat kuntiin työtä ja verotuloja. Jos vain paikallisesti toimiva yritys joutuu lopettamaan toimintansa, se ei sitä enää uudestaan aloita, eli paikat ovat pysyvästi pois käytöstä. Kunnalla ei ole missään ylimääräisiä hoitajia tai muita resursseja, joilla se voisi korvata menetetyn resurssin.

Raha ei päädy sinne, minne sen pitäisi päätyä

Laitisen mukaan valtionosuudetkaan eivät tarkoita sitä, että raha päätyisi sinne, minne se kuuluisi, sillä rahaa ei ole "korvamerkitty". 

– Valtionosuudet eivät läheskään aina, eivätkä varsinkaan täysmääräisesti päädy julkista palvelua tuottaville yrityksille. Edes kunta ei välttämättä käytä niitä tarkoitettuun kohteeseen, koska osuuksia ei ole korvamerkitty. Usein saaduilla valtionosuuksilla paikataan kuntien heikkoa taloustilannetta.

Hallitus on päättänyt maksaa hoitajamitoituksen kustannukset. Miksi silti hoivakodit nyt kipuilevat? 

– Hallitus korvaa hoitajamitoitukset korotettuina valtionosuuksina kunnille. Valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä ja kunta voi käyttää ne mihin haluaa. Kunnat eivät ole jyvittäneet tätä korotettua valtionosuutta yksityisille toimijoille vaan pitäneet sen itse, vaikka järjestämisvastuullaan olisi pitänyt turvata sekä omassa että ulkoistetussa palvelussa olevien vanhusten yhdenvertainen kohtelu.

"Eriarvoisuus lisääntyy, koska hyvin toimeentulevat voivat ostaa itselleen paikan"

Mihin tilanne johtaa?

– Siihen, että entistä pienempi määrä ikääntyneitä saa tarvitsemaansa hoivaa. Harvoihin asumispalvelupaikkoihin pääsee entistä huonokuntoisempia ihmisiä. Omaisten vastuu kasvaa. Eriarvoisuus lisääntyy, koska hyvin toimeentulevat voivat ostaa itselleen paikan.

Laitinen sanoo, että kunnilla ei ole yhtään sen enempää hoitajia kuin yksityisellä ja siten hoivan määrä ei tule lisääntymään

– Tämä saattaa johtaa palveluiden keskittymiseen.

"Siirryttävä säästämisestä vanhusten yhdenvertaiseen ja tasapuolisuuteen kohteluun"

Mitä nyt pitäisi tehdä?

– Maksaa koronasta ja hoivamitoituksesta syntyneet kustannukset sekä sopia miten erityisesti koronakorvaukset huomioidaan jatkossa.

HALIn mukaan tulee ymmärtää, että eivät yritykset – vastoin kuin julkinen – voi toimia kannattamattomasti. Järjestö vaatii, että yrityksille maksettaisiin oikeudenmukainen korvaus tuottamastaan palvelusta.

– Lisäksi tulee siirtyä säästämisen näkökulmasta vanhusten yhdenvertaiseen ja tasapuolisuuteen kohteluun huolimatta siitä, tuottaako kunta palvelut itse vai hankkiiko se ne ulkopuolelta.

 Nyt tulisi noudattaa lakia ja STM:n ohjauskirjeitä valtionosuuksien käytöstä, toteaa Laitinen. 

"Osa kunnista ja kuntayhtymistä on tarkistanut hintoja, osa ei"

Tarja Myllärinen Kuntaliitosta, miksi kunnat toimivat tällä tavalla? Sahataanko tässä omaa oksaa?

– Osa kunnista ja kuntayhtymistä on tarkistanut hintoja, osa ei. Keskeistä on se, mitä kunnan ja palveluntuottajan välisessä sopimuksessa on sovittu ja miten, esimerkiksi millä indeksillä tarkistus tehdään, toteaa Kuntaliiton sote-asioista vastaava johtaja.

– Hoivan tarve kasvaa ja tehostettua palveluasumista tarvitaan, mutta sitäkin enemmän tarvittaisiin tavallista palveluasumista ja koti- ja omaishoidon kehittämistä, Myllärinen jatkaa. 

Kuntaliiton johtaja kertoo, ettei ole törmännyt konkursseihin. Toiminnan lopettamiseen on usein monia syitä, hän sanoo.

– Jokainen työpaikka on kunnassa tärkeä ja kunnat pitävät niistä kiinni nyt ja pyrkivät sote-palveluissa vaikuttamaan hyvinvointialueisiin sellaisen palvelurakenteen saamiseen, jossa lähipalveluita säilyvät. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja