Öljynporaaja on nettihuijarien trendiammatti – netissä tavaroitaan myyvä huijataan koukkuun ja sitten alkaa erikoisten maksujen lypsäminen
15:04Rikolliset käyttävät poikkeusolojaan häikäilemättä hyväkseen myös verkossa.
Julkaistu 03.11.2020 06:04
Ville Eklund
ville.eklund@mtv.fi
Twitterissä eilen kerrottiin tapauksesta, jossa huonekalujaan Tori.fi:ssä kaupannut joutui huijausyrityksen kohteeksi. Poliisi tunnisti kuvion tutuksi, mutta siinä todettiin myös aiemmin poliisin tietoon tulemattomia yksityiskohtia.
Tapauksessa ulkomailta yhteyttä ottanut, ilmeisesti oikean ruotsalaismiehen henkilötietoja käyttänyt mies ehdotti kauppoja kertoen olevansa yhdysvaltalaisella öljynporauslautalla ja hoitavansa huonekalujen kuljetuksen Tukholmaan kuljetusyhtiön kautta.
Tarkoituksena oli ilmeisesti saada huonekaluja myyvä maksamaan tämä "rahti" luvaten, että ostaja maksaa kulut takaisin. Myyjä saikin tekaistun kuitin, jossa rahti kehotettiin maksamaan virtuaalivaluutta bitcoinilla. Viimeistään tässä vaiheessa usko ostajaan meni, eikä myyjä vaivautunut vastaamaan Yhdysvalloista tuleviin puheluyrityksiin. Huijaus jäi yritykseksi myyjän tarkkaavaisuuden ansiosta.
– Tämä näyttää kovinkin tutun näköiseltä kuviolta, kyberrikostorjuntakeskuksen päällikkö Mikko Rauhamaa keskusrikospoliisilta sanoo,
Hänen mukaansa verkossa tavaraa myyviin henkilöihin kohdistuu karkeasti kahdenlaisia rikoksia. Toisessa henkilö yritetään saada luovuttamaan tai lähettämään arvokkaampaa tavaraa tai esimerkiksi ajoneuvoja ilman maksua, esimerkiksi väittämällä pankkien välisissä tilisiirroissa olevan viivettä ja esittelemällä käpälöityä maksutositetta.
Toinen tapa on, jota tässäkin tapauksessa todistetaan, on sellainen, jossa myyjä pyritään saamaan maksamaan tekaistu maksu, jotta toivottu kauppa saataisiin päätökseen. Näissä tavara ei välttämättä vaihda omistajaa, vaan huijari tavoittelee silkkaa rahaa.
Rauhamaan mukaan tarinat maksun perusteesta vaihtelevat aina rahtimaksuista tulleihin ja muihin viranomaisiin. Tyypillistä on, että huijausta koetetaan ensin pienehköllä summalla, ja kun uhri on saatu maksamaan, huijausta jatketaan pyytämällä aina vain suurempia rahoja.
– Luultavasti jos ensimmäisen maksun olisi maksunut, niin olisi tullut toinen rahtipyyntö isommalla laskulla. Olisi tullut taas uusi maksu, kunnes uhri kyllästyy ja lopettaa maksamisen, Rauhamaa arvioi.
– Jos joku onnistuu, niin lisätään kierroksia, hän kuvailee huijareiden taktiikkaa.
Rauhamaan mukaan ei ole uusi ilmiö, että huijarit käyttävät tekaistujen henkilötietojen sijaan oikeiden henkilöiden identiteettiä. Myös tarinat, miksi kaupat täytyy käydä esimerkiksi kuljetuskaltaisen välikäden kautta kuitenkin vaihtelevat. Ostaja kertoo esimerkiksi olevansa lääkäri tai sotilas sotatoimialueella. Tarinat etäisestä sijainnista ovat tuttuja myös niin sanotuista rakkauspetoksista.
– Tämän vuoden trendi on öljynporaajat, Rauhamaa vahvistaa.
Rikolliset ovat lisäksi yleensä kovin ketteriä, ja heillä on huijausten mennessä puihin uusi identiteetti tai kanava valmiina.
Rauhamaan mukaan selkeimpiä hälytysmerkkejä tällaisen rikoksen tunnistamiseen on se, miksi ulkomailta kysytään esinettä, jonka todennäköisesti saisi myös kysyjän kotimaasta ilman työläitä ja kalliita rahtimaksuja.
Tässä tapauksessa selväksi hälytysmerkiksi nousi myös bitcoin-virtuaalivaluutan käyttö, mikä on Rauhamaan mukaan poikkeuksellista. Yleensä maksut hoidetaan Western Unionia tai Paypallia käyttäen.
– Oli vähän poikkeuksellinen, koska huijaritkin yleensä huomaavat bitcoinin herättävän kummannusta. Omituinen kulma tässä tarinassa, hän pohtii.
Rikosten ehkäisemiseksi hän kehottaa suomalaisia tarkkaavaisuuteen ja kiinnittävän huomiota, jos jokin verkkokaupassa herättää epäuskoa.
– Kannattaa hyvin tarkkaan miettiä, ennen kuin siirtää rahaa, hän painottaa.
Jos epäilee tulleensa huijauksen kohteeksi, tulee mahdollisimman pian olla yhteydessä pankkiin ja poliisiin, jotta rahat saataisiin palautettua omistajalleen. Yleensä rikollisia saadaan kiinni osana isompaa, kansainvälistä yhteistyötä.
Myös petosyrityksistä toivotaan kerrottavan poliisille, jotta se tunnistaisi käynnissä olevat rikosilmiöt, ja osaisi myös suunnata ennaltaehkäisyä juuri näihin rikostyyppeihin. Silloin uhritkin jäisivät vähäisemmiksi.
