Vakuuttava tulokas nähtiin uhkana Chevroletin lippulaivalle, eikä lupaavalta vaikuttanutta muskeliautoa koskaan tuotu markkinoille.
Pontiacin kaksipaikkainen Banshee oli kaikkea, mitä urheiluautolta voi vaatia. Hopeanvärinen menopeli uhkui atleettista aerodynamiikkaa, sen katu-uskottavuutta pönkitti konepellin alla kehräävä 3,8-litrainen bensakone.
Kevyestä hiilikuitumateriaalista muotoillun korin ansiosta auto painoi vain runsaat tuhat kiloa. Nelilovinen manuaalivaihteisto ohjasi pyöriin parhaimmillaan 165 hevosvoiman tarpeet.
Emoyhtiö General Motorsin pomoporras kyllä ymmärsi hyvän auton päälle kun sellaisen näki. Ja rohea Banshee – koodinimeltään XP-833 – oli juuri sitä.
Lue myös: Jääkö tämä bensalle perso katuraketti lajinsa viimeiseksi? Sydämenä sykkii maailman tehokkain vapari-V8
Lihaskimpulla oli kaikki eväät nousta suuren yleisön suosikiksi. Ja siitä vuonna 1964 esitellyn konseptimallin ongelmat oikeastaan juonsivat.
Chevroletin leirissä ahdistuttiin
Auto jäi ikuiseksi lupaukseksi, jota on jäljellä yksi ainoa kappale. Ehkä tämä tulevien urheiluautopolvien esikuva vain oli liian hyvä autoksi.
Alun perin Bansheelle kaavailtiin loistavaa tulevaisuutta. Pontiacin pääjohtaja John DeLorean visioi autosta itsensä Ford Mustangin haastajaa.
Kohtuuhintainen Mustang kun oli pikavauhtia kohonnut todelliseksi jokamiehen urheiluautoksi, joka kävi kaupaksi sadoin tuhansin.
GM:n johdolle Banshee myytiinkin Mustangin pysäyttäjänä. Jättiyhtiön kabineteissa asiaa tarkasteltiin kuitenkin sisäpoliittisten silmälasien läpi.
Erityisesti Chevroletin leirissä tunnettiin epämääräistä ahdistusta. Pontiacin nousukas nähtiin pikemminkin merkin kruununjalokiven, Corvetten, suorana kilpailijana.
Kyse oli muun ohella myös arvovallasta. Chevroletin päälliköt pitivät merkkiään GM:n nokkimisjärjestyksen ylimmäisenä, eikä leirin sisäisiä kilpailijoita katsottu suopein silmin.
Lue myös: Pakko nostaa hattua! 95-vuotias sotaveteraani tilasi auton, jonka toimitusajat ovat venyneet raivostuttavan pitkiksi – valmistajalta yllättävä veto
Niinpä DeLoreanin silmäterä koki karun kohtalon. Ennen tuotantovaihetta konsepti passitettiin muistojen bulevardille.
Savimallinnus Corvetten studioille
Bansheen tarina olisi todennäköisesti saanut vieläkin kolkomman lopun, ellei Pontiacin entinen työntekijä olisi puuttunut peliin. Hän pelasti auton ainoan kappaleen paalausprässistä suostuttelemalla GM:n myymään sen itselleen.
Samainen hengenpelastaja risti autoharvinaisuuden uudelleen, XP-833 vaihtui henkimaailmaan viittaavaksi Bansheeksi.
Eräässä mielessä Bansheen pitkä varjo lankesi GM:n myöhempien mallisukupolvien ylle. Auton savimallinnus kun siirrettiin Chevroletin muotoilustudioille, jossa sen linjauksia hyödynnettiin tulevien Corvette-polvien suunnittelussa.
Myös Pontiac otti myöhemmin mallia valiokonseptistaan hyödyntämällä sen muotoilua Firebird-mallissaan. Jälkiviisaasti ajatellen merkki ei kuitenkaan oikein koskaan toipunut Bansheen tuottamasta takaiskusta.
Aloitteen kadottanut Pontiac tuomittiin ikuiseksi kakkoseksi Chevroletin ja muiden GM:n arvokkaampien merkkien kiilatessa edelle.
Pontiacin pääjohtaja DeLorean nieli ylpeytensä ja siirtyi myöhemmin Chevroletin leipiin. Jotakin jäi silti hampaankoloon, sillä pian karisivat myös Chevroletin pölyt hänen siirtyessään kehittämään kumouksellista DeLorean-autoaan. Mutta se onkin jo toinen juttu.