Olisiko Urho Kekkonen hyväksynyt Suomen EU-jäsenyyden?

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä alusti tilaisuudessa Kekkosen ajatusten ja toimien näkymisestä nykykeskustassa.

Sipilän yhtenä johtopäätöksenä oli, että nykypäivänä ei ole mielekästä pohtia, mitä Kekkonen tekisi tässä tai tuossa tilanteessa.

Hän oli aikansa lapsi, joka vaikutti toisenlaisessa Suomessa ja maailmassa.

Siksi Sipilä ei halunnut suoraan arvioida Kekkosen mahdollista kantaa EU-jäsenyyteen. Hän kuitenkin huomautti, että joka tapauksessa Kekkonen olisi kehottanut tarkkaan määrittelemään sitä tahtotilaa, jossa Euroopan haluttaisiin olla. Hän muistutti Kekkosen vihanneen vain ajautumista johonkin.

Sipilä itse on vahva jäsenyyden kannattaja. Hän on kuitenkin huolissaan suunnasta, johon Eurooppa on menossa.

Kekkosen elämäkerturi Juhani Suomi on usein tähdentänyt, että Kekkonen ei olisi hyväksynyt jäsenyyttä.

Pitkään Kekkosen kanssa työskennellyt Jouko Loikkanen oli keskustelussa kuitenkin eri mieltä: Kekkonen olisi vienyt Suomen EU:hun, mutta järkevämmillä otteilla. Samaa mieltä oli pari muutakin keskustelijaa.

Alustuksen aihe oli "Mitä Kekkosesta jäljellä keskustassa". Sipilä epäili otsikon tekijän ajatelleen, että keskusta on hukannut ainakin jonkin osan Kekkosen perinnöstä. Tähän pitkän linjan keskustavaikuttaja Seppo Sarlund tokaisi suureen ääneen, että asia pitää paikkansa.

Sipilä korosti, että kansallisen edun ajaminen on keskustan ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtava periaate, kuten se oli Kekkosellakin.

Yksi keskeinen Kekkosen jättämistä perinnöistä Sipilän mielestä on, että muukalaisviha ei kuulu terveeseen kansallismielisyyteen. Hän muistutti Kekkosen sanoista, joiden mukaan turvallisuus ei ole aidan panemista vaan ovien avaamista.

Tämä sopii Sipilän mielestä ohjeeksi tämän päivän eurooppalaiseen keskusteluun suhtautumisessa ihmisiin, joilla on toisenlainen ihonväri tai kulttuuritausta.

(MTV3–STT)