Oletko tekemässä vuokrasopimusta? Sovi näistä!

Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva kertoo, mistä vuokrasopimuksessa kannattaa sopia, jotta vuokrasuhde olisi mahdollisimman mutkaton.

Vakuus

Vakuudesta kannattaa ehdottomasti sopia ja vielä niin, että vakuus on kaikkien sopimusvelvoitteiden turvaksi eikä vain maksamattomien vuokrien. Sen kannattaa kattaa siis esimerkiksi loppusiivouksen kustannukset ja muu kuin tavanomainen kuluminen.

Lain mukaan vakuus voi olla asuinhuoneistossa korkeintaan kolmen kuukauden vuokraa vastaava summa. Tavallisesti se on yhden tai kahden kuukauden vuokra.

Vuokranantajan näkökulmasta kolme kuukautta olisi paras, koska jos vuokralainen ei pysty maksamaan vuokria ja hänet joudutaan mahdollisesti häätämään oikeusteitse, yleensä kolmen kuukauden vakuuskaan ei riitä korvaamaan vuokranantajalle tappiota.

Vuokranantajan on säilytettävä vakuutta huolellisesti koko vuokrasuhteen ajan, jos vakuus on maksettu vuokranantajan tilille. Toinen vaihtoehto on perustaa erillinen vakuustili, josta vuokranantaja saa pankkitalletustodistuksen.

Irtisanomisaika

Jos halutaan, että esimerkiksi ensimmäinen vuoden aikana kumpikaan ei voi irtisanoa sopimusta, oikea tapa on tehdä toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jossa sovitaan, milloin irtisanomisaika voi ensimmäisen kerran alkaa. Tämä muotoillaan usein väärin. Monet ovat tehneet esimerkiksi sekä määräaikaisen että toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen, vaikka lain mukaan on mahdollista sopia nimenomaan irtisanomisajan alkamisajankohdasta.

Tupakointi ja lemmikit

Vuokranantajat ry ja Vuokralaisten Keskusliitto ovat suositelleet, etteivät nämä olisi vakioehtoja miettimättä asunnon kuntoa. Jos huoneisto on huonossa kunnossa, mitä järkeä on kieltää tupakointi ja lemmikit?

Kieltäminen on ymmärrettävää silloin, kun asunto on hyvässä kunnossa ja halutaan varmistaa, että siinä pystyy jatkossa asumaan esimerkiksi allerginen.

Vuokranantaja voi kieltää sisällä tupakoinnin lisäksi myös parveketupakoinnin, mutta vuokranantajankin kannattaa ottaa järki käteen ja selvittää, onko taloyhtiössä järjestetty paikka, jossa voi käydä tupakalla.

Kotivakuutus

Kotivakuutus on kummankin osapuolen etu, ja sen saa melko edullisesti. Et välttämättä vuokralaisena itse söhlää, vaan esimerkiksi kissa voi napsaista keittiön hanan auki, kun olet poissa kotoa, ja vedet voivat virrata alempiin kerroksiin. Yhtä lailla jotain voi tapahtua yläkerran asunnossa. Silloin menee sinunkin asuntosi, ja joudut asumaan muualla. Paras tilanne on se, että kaikilla on vakuutus ja vakuutusyhtiöt tappelevat keskenään. Vuokralaisen ja vuokranantajan kannattaa sopia niin, että todisteeksi vakuutuksen maksamisesta vuokralainen lähettää esimerkiksi vuosittain kopion maksukuitista.

Taloyhtiöllä on kiinteistövakuutus, joka korvaa rakenteiden vahinkotapahtumia, kuten katon vesivuodon, mutta se ei korvaa esimerkiksi lääkärikuluja, irtaimistoa ja väliaikaista asuntoa.

Kotivakuutuksen vastuuosa korvaa tilanteissa, joissa olet esimerkiksi nukahtanut suihkuun ja aiheuttanut huolimattomuudellasi vahinkoa alemmissakin kerroksissa. Tällaisissa tapauksissa vastuuosa on korvaamaton.

Myös vuokranantajan kannattaa harkita vakuutusta. Se korvaa pintoja ja kiinteitä kalusteita, mutta ei sitä, että vuokrat jäävät maksamatta tai vuokralainen aiheuttaa tahallaan vahinkoa.

Vuokranantaja ei yleensä saa tietää, jos vuokralainen irtisanoo kotivakuutuksensa. Vuokranantajalla on parempi turva, jos hän on ottanut vakuutuksen myös itse, vaikka vakuutus olisikin osittain päällekkäinen vuokralaisen ottaman vakuutuksen kanssa.

Vuokran korotus

Vuokrien korotuksia on kahdenlaisia, yksipuolisia korotuksia ja tasokorotuksia. Yksipuolinen korotus tarkoittaa sitä, että vuokranantaja ilmoittaa, että korotus tulee voimaan. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että asiasta on sovittu vuokrasopimuksessa. Voidaan sopia esimerkiksi siitä, että vuokraa korotetaan vuosittain vaikka tietyn kuukauden alusta elinkustannusindeksin mukaan. Tällöin korotuksesta ei tarvitse joka vuosi erikseen neuvotella.

Mikäli sopimuksessa ei ole mainintaa korotuksesta tai vuokra nousee korotusehdolla vain vähän, vuokranantaja ja vuokralainen neuvottelevat tasokorotuksesta kuusi kuukautta ennen aiottua voimaantuloa. Korotus ei saa olla vuositasolla enempää kuin 15 prosenttia.


OPISKELIJA, LUE MYÖS NÄMÄ:


Leenastiina Simola/Jokakoti.fi

Lähde: Suomen Vuokranantajat ry

Kuva: Lehtikuva

Lue myös:

    Uusimmat