”Olen nyt taivaassa” – 7-vuotias poika kirjoitti koskettavan viimeisen kirjeen läheisilleen

Hermostosairaudesta kärsinyt Marshall Clark menehtyi geneettisen sairauden uuvuttamana vain päivää ennen kahdeksatta syntymäpäiväänsä. Nyt hänen perheensä on julkaissut sydäntäsärkevän kirjeen, jonka poika oli kirjoittanut hyvästiksi rakkaillensa. Kirjeessä poika kertoo olevansa nyt vapaa nauttimaan täysin rinnoin lapsuudestaan. 

Poika ei antanut koskaan periksi 

Vain 1,5 vuotta vuonna 2013 saadun diagnoosin jälkeen Clarkin vointi alkoi heikentyä nopeasti. Hän kärsi hallitsemattomista kohtauksista ja vapinasta, ja koulupoika joutuikin viettämään elämänsä viimeiset kymmenen kuukautta vuoteenomana. Keskushermoston rappeutumista aiheuttava Battenin tauti vei pojalta pikkuhiljaa liikkumiskyvyn, näön sekä kyvyn kommunikoida.

Pojan hoitaja Elsie kertoo, että poika saattoi kohtausten vuoksi pudota lattialle jopa 40 kertaa päivässä. Vaikeuksista ja kivusta huolimatta hän ei hoitajan mukaan koskaan valittanut, itkenyt tai antanut periksi.

Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä. 

– Kun hän menetti kykynsä kävellä, hän oppi ryömimään. Ja vaikka hän oli sidottuna vuoteenomana kykenemättä liikkumaan ja puhumaan, hän jatkoi hymyilyä, nanaksi kutsuttu hoitaja Elsie kertoo.

"Aion taas syödä ja juosta ja katsoa videoita"

Hoitaja toteutti kirjeen sanoista, jotka sairas poika halusi läheistensä kuulevan. 

"Rakkaat ystävät

Tämä tulee olemaan viimeisin viestini, sillä kun luette tätä, olen taivaassa. Se on ihan okei, koska nana on kertonut minulle siitä, mitä kaikkia ihania asioita voin tehdä, kun pääsen sinne. Siellä tulee olemaan paljon liukumäkiä ja mansikoita ja kuppikakkuja. Aion taas syödä ja juosta ja katsoa videoita.

Olen ollut huolissani siitä, että tulen kaipaamaan rakastamiani ihmisiä, ja se tekee minut surulliseksi. Mutta nana kertoi minulle, että ihmisten rakkaus minua kohtaan on niin vahva, että se tulee olemaan siellä kanssani.

Nana kertoi, että olen ollut kaikkein reippain poika. Kun Battenin tauti vei minulta kyvyn käyttää iPadiani tai syödä tai pelata pelejä, jatkoin silti hymyilemistä. En koskaan itkenyt, kun putosin sängyltä tai menetin kykyni syödä, tai kun mahaani piti laittaa putki. Nana kertoi, että hyväksyin vain kaiken tapahtuneen ja jatkoin nauramista niin kauan kuin pystyin. Ja kun en pystynyt enää puhumaan tai näkemään, rakastin kuunnella, kun nana luki viestejä, jotka ystäväni olivat kirjoittaneet minulle.

Olette olleet kanssani ja tukeneet ja rakastaneet minua. Haluan kiittää teitä sydämeni pohjasta. Mutta nyt on aika sanoa hyvästit. Olkaa iloisia, että en ole enää tämän kehon vanki, joka esti minua nauttimasta lapsuudestani. Olen nyt vapaa tekemään kaikkia niitä asioita, joita olen kaivannut niin paljon.

Paljon rakkautta teille kaikille, teidän Marshall."

***

Lähteet: Dailymail, Plymouthherald