Miksi junassa saa istua toisen vieressä, mutta teattereissa on 2 metrin turvaväli? Oikeusministeri Henriksson: Tartuntatautilain muutos on tehtävä nopeasti

Riittävätkö hyvä hygienia ja turvavälit pitämään koronan aisoissa kouluissa? Tällainen on huoli Helsingissä 4:46
Riittävätkö hyvä hygienia ja turvavälit pitämään koronan aisoissa kouluissa?

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan tartuntatautilakia on syytä muuttaa ja muutostarve on jo kiireellinen. Kyse on lain pykälästä 58 d, jossa säädetään kahden metrin turvaväleistä sisätiloissa esimerkiksi kulttuuritilaisuuksissa.

–  Tämä kohta ei enää vastaa sitä, mitä hallitus on tavoitellut. Tilanne on nyt muuttunut, ja pykälä ei vastaa kaikin osin alkuperäisiä tavoitteita, sanoo Henriksson STT:lle.

Muutostarpeen taustalla on Henrikssonin mukaan etenkin se, että rokotekattavuus koronavirusta vastaan on parantunut ja taudin leviämisriski siten pienentynyt. Turvavälejä koskevassa säädöksessä ei kuitenkaan puhuta lainkaan rokotekattavuudesta.

–  Kun hallitus on linjannut rajoituksista, keskeisiä ovat olleet periaatteet oikeasuhtaisuudesta ja välttämättömyydestä. Tavoitteena on ollut suojella henkeä ja terveyttä sekä huolehtia sairaanhoidon kapasiteetin riittämisestä, Henriksson toteaa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto tiedotti tänään, että se ei vielä lievennä Uudellamaalla voimassa olevia rajoituksia. Näin siitä huolimatta, että sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime viikon torstaina ohjauskirjeen, jonka mukaan pienen riskin yleisötapahtumissa ei kiihtymis- ja leviämisalueillakaan edellytetä kahden metrin turvaväliä eikä yleisöä tarvitse lohkoa osiin.

Hallituksessa yksimielisyys muutostarpeesta

Henrikssonin mukaan kansalaistenkin on vaikea ymmärtää, miksi junassa saa istua toisen ihmisen kanssa vierekkäin, mutta osassa Suomea teatterissa on pidettävä kahden metrin turvaväli.

–  Aluehallintovirastojen täytyy luonnollisesti soveltaa voimassa olevaa lakia, mutta nyt 58 d -pykälän tulkinta johtaa eri tulokseen eri puolella maata. Siksi tarvitsemme lakimuutoksen, hän sanoo.

Lakimuutoksen valmisteluvastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä, toteaa Henriksson.

–  Käsitykseni on, että tästä (muutostarpeesta) on hallituksessa yksimielisyys, hän sanoo.

Henriksson lisää vielä, että tarvittava lakimuutos todennäköisesti ei ole lakiteknisesti yhtä työläs kuin esimerkiksi ne muutokset, joita tarvittaisiin koronapassin voimaan saattamiseksi.

Lue myös:

    Uusimmat