Kehittyneissä maissa syntyvät lapset voivat nykyisin odottaa elävänsä liki 81 vuotta, kymmenen vuotta pidempään kuin vuonna 1970.
Viimeksi kuluneiden parin vuosikymmenen aikana myönteinen kehitys on kuitenkin hidastunut, vaikka terveydenhuollon turvallisuus, tehokkuus ja resurssit ovat koko ajan lisääntyneet, ilmenee kehittyneiden maiden OECD-yhteistyöjärjestön torstaina julkistamasta raportista.
Syyt ovat moninaiset, mutta selkeimmät jäljet johtavat huonoihin elintapoihin. Se mikä esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa on voitettu, ollaan vaarassa menettää muun muassa lihomisen myötä yleistyvissä diabeteksessa ja muissa kroonisissa sairauksissa.
Suomi kelpaa tilastojen perusteella hyväksi esimerkkitapaukseksi: siinä missä ylipainoisia ja lihavia on kehittyneissä maissa noin 56 prosenttia yli 15-vuotiaista, Suomessa heitä on kaksi kolmesta. Saman asian kääntöpuoli voi olla se, että vihannesten ja erityisesti hedelmien kulutuksessa Suomi on vertailujoukon häntäpäätä.
Ainakin kahdesta kroonisesta sairaudesta kärsii Euroopan kärkimaissa Suomessa ja Saksassa noin joka toinen aikuinen, OECD-maissa keskimäärin joka kolmas.
Opioidit tappavat myös Virossa ja Ruotsissa
Edellä olevien tilastojen kanssa hieman ristiriidassa on tieto, jonka mukaan aikuisista suomalaisista oman terveytensä huonoksi tai erittäin huonoksi arvioivia ei ole täällä enemmän vaan vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Odotettavissa oleva elinikäkin (81,7) on vuoden keskimääräistä korkeampi, vaikka tilastokärki Japanista ollaan jäljessä lähes kolme vuotta.
Näkymiä suomalaisten osalta parantaa myös se, että tupakoinnissa ja alkoholin käytössä olemme OECD-tilastoissa keskiarvon terveellisemmällä puolella. Ne aiheuttavat merkittävästi kroonisia tauteja.