Kehittyneissä maissa syntyvät lapset voivat nykyisin odottaa elävänsä liki 81 vuotta, kymmenen vuotta pidempään kuin vuonna 1970.
Viimeksi kuluneiden parin vuosikymmenen aikana myönteinen kehitys on kuitenkin hidastunut, vaikka terveydenhuollon turvallisuus, tehokkuus ja resurssit ovat koko ajan lisääntyneet, ilmenee kehittyneiden maiden OECD-yhteistyöjärjestön torstaina julkistamasta raportista.
Syyt ovat moninaiset, mutta selkeimmät jäljet johtavat huonoihin elintapoihin. Se mikä esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa on voitettu, ollaan vaarassa menettää muun muassa lihomisen myötä yleistyvissä diabeteksessa ja muissa kroonisissa sairauksissa.
Suomi kelpaa tilastojen perusteella hyväksi esimerkkitapaukseksi: siinä missä ylipainoisia ja lihavia on kehittyneissä maissa noin 56 prosenttia yli 15-vuotiaista, Suomessa heitä on kaksi kolmesta. Saman asian kääntöpuoli voi olla se, että vihannesten ja erityisesti hedelmien kulutuksessa Suomi on vertailujoukon häntäpäätä.
Ainakin kahdesta kroonisesta sairaudesta kärsii Euroopan kärkimaissa Suomessa ja Saksassa noin joka toinen aikuinen, OECD-maissa keskimäärin joka kolmas.
Opioidit tappavat myös Virossa ja Ruotsissa
Edellä olevien tilastojen kanssa hieman ristiriidassa on tieto, jonka mukaan aikuisista suomalaisista oman terveytensä huonoksi tai erittäin huonoksi arvioivia ei ole täällä enemmän vaan vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Odotettavissa oleva elinikäkin (81,7) on vuoden keskimääräistä korkeampi, vaikka tilastokärki Japanista ollaan jäljessä lähes kolme vuotta.
Näkymiä suomalaisten osalta parantaa myös se, että tupakoinnissa ja alkoholin käytössä olemme OECD-tilastoissa keskiarvon terveellisemmällä puolella. Ne aiheuttavat merkittävästi kroonisia tauteja.
Voimakkaiden opioidikipulääkkeiden aiheuttamat myrkytyskuolemat ovat OECD:n mukaan lisääntyneet vuoden 2011 jälkeen noin viidenneksen. Ongelma on erityisen vakava Yhdysvalloissa, missä opioidit ovat vieneet jo yli 400 000 ihmisen hengen. Selvästi keskimääräistä yleisempiä opioidikuolemat ovat myös Kanadassa, Virossa ja Ruotsissa.
Suomen terveysmenot OECD:n keskikastia
Suuret menot eivät välttämättä takaa hyvää terveydenhuoltoa. Yhdysvalloissa kymmenesosa asukkaista on perusterveydenhuollon ulkopuolella, vaikka maa laittaa terveysmenoihin huimat 10 000 dollaria asukasta kohden vuodessa. Määrä on yli kaksinkertainen OECD-maiden keskiarvoon (4 000 dollaria/3 600 euroa) verrattuna. Suomi sijoittuu terveydenhuoltomenoissa niukasti tuon keskiarvon yläpuolelle.
OECD ennustaa, että terveydenhuoltoon menevien varojen osuus bruttokansantuotteesta jatkaa eri maissa kasvuaan muun muassa väestön ikääntymisen myötä.
Lue myös: Ylipaino näkyy työntekijän palkassa kahdella tavalla, kertoo tutkija – "On sekin mahdollista, että työnantaja rankaisee ylipainoista"
Tuoreen raportin mukaan Suomessa on lääkäreitä suhteessa asukaslukuun niukasti vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin, hoitajia taas huomattavasti enemmän eli noin 14 hoitajaa tuhatta asukasta kohden. Keskiarvo on noin yhdeksän. Hoitajien palkkaus on meillä kuitenkin heikompi kuin OECD-maissa keskimäärin.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee tällä hetkellä OECD-maissa enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin. Noin joka kymmenes työpaikka löytyy raportin mukaan tältä sektorilta, Norjassa peräti joka viides. Tanska, Ruotsi ja Suomi sijoittuvat seuraaviksi.