Mielenterveyden ongelmat maksavat 28 EU-maalle yhteensä yli 600 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa yli neljää prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.
Asia käy ilmi teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n tuoreesta raportista.
Suureen hintalappuun on laskettu muutakin kuin suorat hoitokulut, jotka OECD:n arvion mukaan ovat noin 190 miljardia euroa vuodessa EU-maissa. Se vastaa noin 1,3:a prosenttia bkt:sta.
Kokonaiskustannuksiin on lisäksi laskettu tuottavuuden lasku, joka seuraa mielenterveysongelmien aiheuttamista työelämän poissaoloista. Näiden hinnaksi OECD arvioi EU-alueella 240 miljardia euroa, joka on noin 1,6 prosenttia bkt:sta.
Kustannuksia kasvattaa myös mielenterveyspotilaiden sosiaaliturva, jonka osuudeksi OECD arvioi 170 miljardia euroa eli 1,2 prosenttia bkt:sta.
Eliniänodotteet jakautuvat epätasaisesti
Mielenterveyden ohella OECD:n raportissa kiinnitetään huomiota julkisten varojen tuhlaamiseen EU-maiden terveydenhuollossa. Järjestö arvioi, että jopa joka viides terveydenhuoltoon käytetty euro menee hukkaan tehottomuuden vuoksi.
Esimerkeiksi tehottomuudesta järjestö mainitsee tarpeettomat potilaille tehdyt kokeet ja hoidot. Myös monet kroonisista taudeista kärsivät joutuvat tarpeettomasti sairaalahoitoon heikon kotihoidon vuoksi.
OECD on lisäksi huolissaan eliniänodotteen kasvun hidastumisesta EU-alueella. Keskimääräinen eliniänodote EU-alueella on kasvanut 2–3 vuotta vuosien 2001–2011 välillä, mutta sittemmin kasvu on hidastunut huomattavasti.
Eliniänodotteet jakautuvat edelleen epätasaisesti EU-maissa. Heikommin koulutetut elävät keskimäärin kuusi vuotta lyhyemmän elämän kuin korkeakoulutetut. Nuorten miesten kohdalla ero on jopa kahdeksan vuotta.