Alkoholin aiheuttamien ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien suhteen Suomi sijoittui Pohjoisen Ulottuvuuden kahdeksan maan vertailussa keskiarvon huonommalle puolelle yhdessä Viron, Liettuan, Latvian ja Valko-Venäjän kanssa. Ruotsi painelee omassa sarjassaan.
Miesten alkoholimenetykset olivat Ruotsissa 77 jokaista 100 000 asukasta kohden. Suomessa vastaava luku oli 562.
Suomalaiset kuolevat yhä harvemmin alle 70-vuotiaina, mutta tänään julkaistuissa tuloksissa on erittäin huolestuttavia piirteitä.
– Suomen terveyspolitiikka on epäonnistunut. Alkoholin suhteen Suomen tulokset ovat Valko-Venäjän ja Latvian välissä. Muut Pohjoismaat ovat huomattavasti paremmalla tasolla – Ruotsi moninkertaisesti paremmalla, kommentoi tuloksia selvitystyössä mukana ollut, FCG:n terveydenhuollon asiantuntija Mikko Vienonen.
Naisten itsemurhakehitys katala
Itsemurhien aiheuttamat elinvuosien menetykset olivat Suomessa 436/100 000, mikä on suunnilleen samaa tasoa kuin Latviassa (418) ja Valko-Venäjällä (475). Tutkijan mukaan Suomessa naisten itsemurhakehitys on ollut paheneva.
– Naisten itsemurhat ja alkoholin takia ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet ovat Suomessa poikkeuksellisen korkealla tasolla, kiteyttää Vienonen.
Tapaturmat ja myrkytykset olivat kahdeksan maan eli pohjoisen ulottuvuuden alueella suurin yksittäinen ryhmä ennenaikaisiin kuolemiin. Suomessa näistä ulkoisista syistä johtuva PYLL-arvo oli 966, ja niistä maaliikennetapaturmista aiheutui 112 (12%) ja itsemurhista 436 (45%).
PYLL tulee sanoista Potential Years of Life Lost ja suomennetaan ennenaikaisesti menetetyiksi elinvuosiksi. Rajana pidetään 70 vuoden ikää.
ÄÄNESTYS viinavuodet
Suomen miehet Liettuan ja Valko-Venäjän välissä
Itsemurhien vuoksi ennalta menetettyjen vuosien osalta ainoastaan Liettuan naisilla on suhteellisesti vielä Suomenkin naisia heikompi tilanne. Mutta jos naisten kohtalo on huolestuttava, on miesten kahta kamalampi.
Ruotsissa miesten itsemurhista johtuva PYLL-arvo oli naisiin verrattuna noin kaksinkertainen, Suomessa noin kolminkertainen ja Valko-Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa sekä Puolassa yli 6-kertainen.
Alkoholin vuoksi enneaikaisesti menetettyjen elinvuosien suhteen PYLL-arvot olivat miehillä selvästi naisia huonommat ja maakohtaiset erotkin suuria. Maitten väliset erot olivat peräti yli 10-kertaiset. Vähiten alkoholin aiheuttamia vuosittaisia menetyksiä oli Ruotsissa 53/100 000, ja eniten Valko-venäjällä 615/100 000.
Alkoholin suhteen Ruotsissa miesten ero naisiin oli pienin ”vain” noin 3-kertainen ja suurin Puolassa noin 5-kertainen. Suomen miesten sijoitus naisia 4 kertaa huonommalla PYLL-arvolla asettui Liettuan ja Valko-Venäjän väliin.
Ruotsi seitsenkertaisesti terveemmällä tolalla
Suomessa miehet menettävät alkoholin takia elinvuosiaan seitsenkertaisesti Ruotsiin verrattuna.
Vienosen mukaan tulokset vahvistavat sen, että suomalaisten eriarvoistuminen on jatkunut ja Suomi on pahasti tipahtanut länsinaapurin kehityksestä.
– Ero Ruotsiin on todella huikea. Suomi keikkuu alkoholin suhteen Baltian maiden tuntumassa. Vertailukohtamme ei siis ole Länsi-Eurooppa.
Mitä Ruotsissa tehdään toisin?
– Ruotsissa on tiukempi alkoholipolitiikka. Ruotsi on siirtänyt keskioluenkin Systembolagetiin, kun Suomessa halutaan vahvat oluet kauppoihin.
Sen sijaan syöpätautien sekä sydän- ja verisuonitautien tahoilla kehitys on positiivista. Ja koko tutkimuksessa Suomi yltääkin himmeimmälle mitalikorokkeelle saakka. Tämä ei poista tutkijan huolta.
– Jos pää on tulessa ja jalat jäässä, niin keskimäärin pitäisi olla hyvä olla. Mutta jokainen menetetty elinvuosi on kansanterveydellinen tappio.
Kyse on myös rahasta. Mitä korkeampi PYLL-arvo, sitä kovempi taloudellinen menetys.
– Tällä on suuria taloudellisia merkityksiä. Siellä, missä menetykset ovat suuria, BKT on matala.
Nolo kehitys päättäjien tiedossa
Tutkija muistuttaa, että ongelmat ovat olleet tiedossa.
– Työikäisessä väestössämme muhii paheneva kansanterveysongelma. Jos joku päättäjä sanoo, että "voivoi, kun ei tiedetty, missä mennään", niin se ei ole kyllä totta.
Tutkimuksessa analysoitiin myös ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien kehitystä kuolinsyittäin eli tautiryhmittäin kymmenen vuoden ajalta. Vuodesta 2003 vuoteen 2013 Suomessa alkoholista johtuvat menetykset laskivat vain 8 prosenttia, mikä oli vähemmän kuin useimmissa vertailumaissa.
Saksassa alkoholista johtuvat menetykset vähenivät tarkastelujaksolla 30 prosenttia, Virossa 43 prosenttia ja Ruotsissa 45 prosenttia.
Tutkija: Alkoholiuudistus peruttava
Asiantuntijan mukaan nyt on syytä vakavasti pohtia, mitä tulisi tehdä. "Tehdä voidaan, jos halutaan."
– Täytyy tehdä strateginen suunnitelma. Esimerkiksi suunnitelmat vahvojen oluiden vapauttamiseksi ja aukioloaikojen vapauttamiseksi pitäisi perua. Ei nyt tehtäisi tilannetta ainakaan pahemmaksi, kuin se jo on.
Lisäksi Vienonen tehostaisi päihdehuoltoa ja laaja-alaista nuorisotyötä. Itsemurhien osaltakin kaivataan toimenpiteitä.
– Onko hoitoonpääsy kunnossa? kysyy Vienonen.
170 000 hukattua elinvuotta
Ennenaikaiset kuolemat aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 170 000 elinvuoden menetyksen. Laskennallisesti se merkitsee noin 2500 ihmisen koko elämän ennenaikaista menettämistä vuodessa.
Tutkimukseen osallistui Suomen lisäksi seitsemän maata: Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Viro sekä Valko-Venäjä tarkkailijana. Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaista Norja ja Venäjä eivät osallistuneet. Tutkimuksessa selvitettiin kehitystä vuodesta 2003 vuoteen 2013.
Tutkimus tehtiin Pohjoisen ulottuvuuden tarttumattomien tautien asiantuntijaryhmän toimeksiannosta EU:n rahoituksella. Tutkimuksen toteutusta johti Itä-Suomen yliopiston terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlonen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.