New York Times teki laajan selvityksen naisvanginvartijoiden asemasta yhdysvaltalaisissa vankiloissa. Esille tuli suuri määrä seksuaalista ahdistelua sekä väärinkäytöksiä niin vankien kuin miespuolisten vanginvartijoiden toiminnassa. Pahimmillaan vankien raiskaamia naisvanginvartijoita syytettiin seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Yhdysvalloissa naisvanginvartijat jäävät miespuolisten kollegoidensa rinnalla reilusti alakynteen.
Meikit, korvakorut ja hajuvedet ovat kiellettyjen asioiden listalla, kuten myös hymyileminen. Vääränlainen hiustyyli voi aiheuttaa epätoivottua huomiota ja niin myös mikä tahansa vanginvartijan vaatteista.
Kaiken feminiinisyyden peittäminen on tässä ammatissa elintärkeää, mutta samanaikaisesti myös täysin tuloksetonta.
– Miespuoliset vangit eivät vain näe vaatteitasi, he pyrkivät näkemään niiden läpi, kertoo Kalifornialaisen Victorvillen vankilan vanginvartija Octavia Brown New York Timesin haastattelussa.
Miespuoliset työtoverit vähättelevät
Joidenkin vankien kohdalla toiminta ei jää vain tuijotukseen, vaan naisvanginvartijat joutuvat usein myös kähminnän kohteeksi.
New York Timesin kahlaamien oikeusasiakirjojen ja haastattelujen pohjalta käy myös ilmi, ettei järkyttävä toiminta välttämättä ole vain vankien harjoittamaa.
Vanginvartijoiden miespuolisten työtovereiden on todettu jopa kannustavan vankeja esimerkiksi vähättelemällä naispuolisten kollegoidensa määräysvaltaa.
Julkista masturbointia ei saatu hallintaan
Vuonna 2017 Yhdysvaltain vankiloista vastaava virasto joutui oikeustaistelujen päätteeksi maksamaan yli 20 miljoonaa dollaria floridalaisen Colemanin vankilan naisvanginvartijoille.
Tuomarin mukaan vankilan monien muiden ongelmien lisäksi vankilanjohtajat jättivät toistuvasti huomiotta naisvanginvartijoiden kertomukset miesvankien harjoittamasta julkisesta masturbaatiosta.
Yksi oikeudessa todistanut nainen kertoi, että tilanne kärjistyi nopeasti täysin hallitsemattomaksi.
– Näin arviolta 25:stä 30:een vankia masturboimassa yhden työvuoroni aikana.
Toinen todistaja kuvaili miesvanginvartijoiden toimintaa kertoen, että he suhtautuivat tilanteisiin usein vitsinä. Todistajan mukaan eräässä vuorossa hänet jätettiin kaksin toisen naisvanginvartijan kanssa 70 sukupuolielimensä paljastaneen miesvangin keskelle.
Kukaan ei saapunut auttamaan useasta lisäavun hälyttämisestä huolimatta.
– Se oli nöyryyttävintä, mitä olen ikinä kokenut. Olin kauhuissani, nainen kertoi oikeudessa.
Äitihahmosta vankien rakastajaksi
Yksi New York Timesin haastattelemista entisistä naisvanginvartijoista on Wynona Mixon.
Mixon poikkesi uransa aikana usein totutusta kaavasta ja päätti käyttää työtehtävissään meikkiä, laittoi hiuksiaan ja hymyili miesvangeille.
– Näytin vangeille positiivista esimerkkiä siitä, että he voisivat pärjätä elämässä. Minusta tuntui hyvältä auttaa, Mixon kertoo.
Mixon työskenteli korkean turvallisuuden vankilassa Tucsonissa, jossa hän ajatteli olleensa vangeille inhimillisyyttä vankilaoloihin jakava ja turvallinen äitihahmo. Pian asiat kuitenkin kääntyivät ja Mixonin miespuoliset työtoverit alkoivat käyttää hänestä termiä "vankien rakastaja".
Termillä viitataan vanginvartijaan, joka esimerkiksi harrastaa seksiä vankien kanssa.
– Olin erilainen ja he vihasivat sitä, Mixon toteaa.
Raiskatusta seksuaaliseksi hyväksikäyttäjäksi
Elokuussa 2011 Mixon raiskattiin puukolla uhaten henkilökunnan wc-tiloissa. Raiskaaja oli vankilassa tuomiotaan suorittava Christopher Goins, joka oli päätynyt telkien taakse raiskattuaan serkkunsa ja yritettyään murhata naispuolisen puolustusasianajajansa oikeustalon ulkopuolella.
Tapahtuneen jälkeen Mixon teki asiasta rikosilmoituksen ja hänet lähetettiin sairaalaan tarkistettavaksi.
Kolme vuotta myöhemmin Mixon oli ajamassa kotiinsa, kun poliisiauto yhtäkkiä pysäytti hänet. Syytteet olivatkin kääntyneet ja häntä syytettiin Goinsin seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Laki ei salli yhteisymmärryksessä tapahtuvaa seksiä
Syytteen mukaan Mixon oli käyttänyt Goinsia seksuaalisesti hyväksi, sillä lain mukaan vangit eivät voi suostua seksiin vankilaolosuhteissa.
Laki on aikoinaan asetettu suojaamaan vankeja vanginvartijoilta tai toisilta vangeilta, jotka voisivat muutoin vedota siihen, että sukupuoliyhteys tapahtui yhteisymmärryksessä.
Mixonin tapauksessa vankilan oikeusyksikkö käytti lakia syyttääkseen häntä hyväksikäytöstä.
Ei koskaan enää palannut
Mixonin raiskaustapausta käsiteltiin oikeudessa kahden vuoden ajan. Nainen kertoo, että hän kärsi koko taistelun ajan uniongelmista ja post-traumaattisesta stressihäiriöstä.
Oikeudessa Goins todisti sukupuoliyhteyden tapahtuneen yhteisymmärryksessä, mutta lopulta tuomioistuin vapautti Mixonin kaikista syytteistä.
Mixon ei kuitenkaan koskaan palannut enää entiseen työhönsä.
"Sovinistinen maailma"
Toisin kuin televisiosarjat antavat ymmärtää, useimmat liittovaltion vankiloista antavat vankiensa liikkua vapaasti vankilan tiloissa. New York Timesin selvityksen mukaan 12 tunnin työvuoroissa työskentelevät vanginvartijat jäävät useassa vankilassa selvästi alakynteen vankien määrään verrattuna.
Kuukausittain Yhdysvalloissa on satoja vanginvartijoihin kohdistuneita hyökkäyksiä ja selvityksen mukaan joissakin vankiloissa julkinen masturbointi ja kähmintä on arkipäivää.
– Tämä on miesvaltainen ja sovinistinen maailma, toteaa vanginvartijoiden ammattiliiton edustaja Joey Rojas.