Kun Yenni Patricialla todettiin synnynnäinen sydämen vajaatoiminta vuonna 2017, sai tilanne perheen pysähtymään. Perheen vastoinkäymiset eivät kuitenkaan jääneet tähän, vaan hankaluudet alkoivat kerääntymään yksi toisensa jälkeen. Heidän seitsemän hengen perhe on vain yksi esimerkki tuhansista suomalaisista, jotka elävät vähävaraisesti.
– Vuonna 2017 minulle todettiin synnynnäinen sydämen vajaatoiminta.
Perheen äiti Yenni odotti tuolloin uutta perheenjäsentä. Kunnon romahtaessa huonompaan, ei Yenni saanut kuitenkaan synnyttää. Sydän ei olisi välttämättä kestänyt sitä.
– Viikolla 35 minut jouduttiin keisarileikkaamaan, koska en saanut synnyttää tai imettää. Sydämeni ei ollut siinä kunnossa.
Yennin kunnon vuoksi hänen miehensä jäi pois töistä, jotta hän voisi auttaa lapsien kanssa. Muuten arki olisi ollut lähes mahdotonta.
– Olin oikeasti todella huonossa kunnossa silloin.
– Huonoon saumaan tämä tuli, kun perhe kasvoi ja tuli terveysongelmia. Siitä sitten meistä tuli työttömiä, nainen huokaa.
Tuolloin perhe ei osannut kuvitella, mitä vielä olisi vastassa.
Lasten sairastelut – tutkimuksia, sairaalakäyntejä ja leikkauksia
Noin yhdeäksän kuukauden jälkeen paljastui, että perheen lapsella on todennäköisesti autismikirjo.
– Pari vuotta sitten saatiin lausunto, että hän on autismikirjo ja kehitysvammainen.
Perhe joutui käymään paljon lääkärissä ja tutkimuksissa. Arki alkoi hankaloitumaan rahallisesti.
– Bensat menivät siinä. Asumme Kirkkonummella. Kyllähän sieltä kestää ajaa lastensairaalaan.
– Oli se iso stressi, kun bensaan meni paljon rahaa ja ruokaakin pitäisi laittaa. Olo oli, että mitäs nyt pitäisi tehdä.
Hankaluudet kasaantuivat vain entisestään, kun perheen toinenkin lapsi tarvitsi apua lääketieteellisin keinoin.
– Meidän 10-vuotias poika leikattiin pari vuotta sitten. Hän syntyi yhdeksän sormisena ja yhdeksän varpaisena. Tämä vasen jalka oli lyhyempi kuin toinen. Lääkäri joutui tekemään leikkauksen ja pidentämään jalkaa.
Lue myös: Vähävaraisten perheiden hätähuuto ruoasta – Apuna Ry:n perustaja huolissaan: ”Meillä on tällä hetkellä tuhansia, jotka kärsivät ruoan puutteesta”
Operaatio kesti kokonaisuudessaan vuoden verran.
– Pidennys kesti kuusi kuukautta ja kotona pidennettiin jalkaa aina millin verran. Kahden kolmen kuukauden jälkeen alettiin ottamaan osia pois jaloista.
– Vasta vuoden jälkeen saatiin viimeisetkin osat jalasta pois. Poika saatiin siihen kuntoon, että hän ei tarvinnut pyörätuolia.
Sairaalassa käyntejä tuli jälleen useita, joka vaikeutti rahatilannetta entisestään.
300 euroa kuukaudessa kauppaan – seitsemän henkeä perheessä
Kun perheen molemmat vanhemmat ovat työttömiä, ylimääräiseen ei ole varaa. Yenni on pohtinut tarkasti tietyt ruoat, jotta perhe saa riittävästi ravintoa. Lista on joka viikko sama.
– Kun käymme ruokakaupassa, lista kulkee aina mukana. Kaikki aineet on laskettu, että paljonko ne maksavat ja montako tarvitsemme. Lasken paljonko kauppareissussa saa mennä, ettei mene yli.
Kauppalistan esimerkit
Maitoa 4kpl 1,15 e
Ruisleipä 2ps 0,95 snt
Paahtoleipä 1ps 2,50 e
Riisiä 2kpl 2 e
Perunaa 2e
Spagetti 2kpl 0,50 snt
Makarooni 2kpl 0,60 snt
10 päivää, 100e
Yennin mukaan ruokaan saa mennä 80 euroa kymmenessä päivässä. Kauppalistaan kuuluu myös esimerkiksi vappoja ja koiranruokaa, jolloin budjetiksi tulee yhteensä 100 euroa.
– Jos riittää yli kymmenelle päivälle, niin se on aina bonus. On pakko ajatella lapsia, sillä heidän täytyy syödä terveellisesti.
– Joskus, jos haluaa jotain erikoista tehdä, niin tiivistemehusta saa mehujäitä.
Lue myös: Pienen tytön kysymys tiivistää leipäjonojen ongelman – Tampereella kehitettiin täysin uudenlainen ruoka-avun konsepti, jossa kaikki tuotteet ovat ilmaisia
"Ei se haittaa äiti"
Yenni kokee vähävaraisena äitinä olon henkisesti hyvin vaikeaksi.
– Se on todella raskasta. Et voi mennä kauppaan ja napata mitä haluat. Jos ostat jotakin ylimääräistä, niin se menee seuraavasta budjetista.
Hänestä on hankalinta, ettei hän voi ostaa lapsilleen heidän toiveitaan.
– Joskus pojat kysyvät, voisivatko he saada Pokémon-kortteja, jotka maksavat kuusi euroa. Minun on sanottava, että sori, nyt ei pysty, kun ei ole rahaa. Se on ehkä kaikista pahin asia, että joutuu lapselle sanomaan, että äiti on pahoillaan, mutta nyt ei ole rahaa.
– Ja sitä on tosi useasti, nainen huokaa.
Yennin sanottua asia puhelun taustalta kuuluu samantien lapsen ääni.
– Ei se haittaa äiti, perheen kuusivuotias lohduttaa.
"AIna pitää miettiä ja säästää"
Yenni on onnellinen lapsilleen, sillä he ymmärtävät hankalan taloustilanteen.
– He tiedostavat, että meillä ei ole rahaa. He ymmärtävät, että meillä ei ole varaa lähteä noin vain ravintolaan. Aina pitää miettiä ja aina pitää säästää.
Yennin mukaan lapset ovat vaatimattomia. Hän luettelee listan lasten viimevuotisista joululahjatoiveista.
– Meidän kuusivuotias toivoi joululahjaksi kirsikkatomaatteja ja omenoita. Toinen toivoi paljon suklaata ja sukkia.
Lue myös: Helsingin keskustaan muodostui valtavat jonot: Hurstinavun joulun ruokakassit vähävaraisille jaettiin tunnissa loppuun
Joulu on ilmeisesti jäänyt koko perheelle kauniina muistoja mieleen. Haastattelun aikana yksi perheen lapsista haluaa jutella joulusta.
– Haluatko kertoa mikä jäi mieleen joulusta? Yenni kysyy pojaltaan.
– Se, että saatiin olla muiden kanssa. Istuttiin olohuoneessa ja katsottiin jouluohjelmia- ja elokuvia.
– Hänen toive oli, että laitetaan takka päälle, patja alas ja katsotaan elokuvia. Tämä toteutettiin. Oli kuulema paras joululahja, Yenni muistelee.
"En voi sanoilla kuvailla, kuinka kiitollinen olen"
Perheelle korvaamaton apu on ollut Apuna ry. Järjestö on tukenut perhettä useaan otteeseen erilaisissa taloudellisissa tilanteissa kuten vuokranmaksussa.
– En voi sanoilla kuvailla, kuinka kiitollinen olen. Pojilla meni puhelimet rikki, niin saimme puhelimet sieltä. Kun oli pahin korona-aika, niin saimme ruoka-apua. Sillä me pärjäsimme tosi pitkälle. Tuntuu tyhmälle vain sanoa kiitos, koska se on enemmän.
Yenni toivoo, että ihmiset auttaisivat järjestöä.
– Rukoilen ihmisiä auttamaan. Siten he voivat auttaa meidän kaltaisiamme. Meitä on paljon.
– Haluaisin, että ihmiset ottaisivat asioita tosissaan ja kuuntelisivat. Mietittäisiin tilannetta omalle kohdalle. Miltä heistä tuntuisi, jos he saisivat apua, kun sitä tarvitaan?
Lopuksi Yenni haluaa luoda uskoa muille, jotka kokevat olevansa samankaltaisessa tilanteessa.
– Rakkaudella pääsee pitkälle. Ole rohkea ja uskalla pyytää apua.
Katso yllä olevasta videosta, millainen tilanne vähävaraisilla perheillä on tällä hetkellä kesälomien aikana. Lapsien lämpimän ruoan saanti hankaloituu, kun kouluruokaa ei ole.