Nykyinen lainsäädäntö kieltää ydinaseiden tuonnin Suomen alueelle – voi vaatia pohdintaa lakimuutosten tarpeesta

Vasta vaalien jälkeen ratkeaa, hyväksyykö Suomi Nato-maiden ydinaseita alueelleen edes tilapäisesti. Nato-laissa ei aseteta ydinaseita koskevia ehtoja Suomen tulevalle jäsenyydelle sotilasliitossa, mutta ydinräjähteiden maahan tuominen tai kuljettaminen Suomen alueen läpi on kielletty jo nykyisessä lainsäädännössä.

Kielto on kirjattu sekä ydinenergialakiin että rikoslakiin. Suomen liittyminen Natoon ei edellytä niiden muuttamista, mikä todetaan Nato-lakia koskevassa hallituksen esityksessä.

Olemassa olevat lait ovat kuitenkin ristiriidassa sen julkisuuteen kerrotun tavoitteen kanssa, ettei Suomi aseta Nato-jäsenyydelle rajoituksia.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen on sitä mieltä, että lain muutosta on pohdittava, jos esimerkiksi ydinenergialaki rajoittaa Suomen mahdollisuuksia osallistua Naton ydinasepolitiikan toteuttamiseen.

Hänen mielestään yhteinen poliittinen ymmärrys asian tarpeellisuudesta olisi syytä saavuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lue myös: Ydinräjähteitä koskevan pykälän uudistaminen ei ole ainakaan vielä vireillä ministeriössä

–  Olisi soveliasta, että meidän lainsäädäntömme ei luo rajoitteita ajatukselle täysimääräisestä osallistumisesta, Vanhanen sanoo STT:lle.

Ydinaseiden tuoma pelote on jäsenyyden myötä keskeinen osa myös Suomen turvallisuutta, ja Vanhasen mukaan se toimii parhaiten, kun sitä ei itse rajoiteta.

Vaalituloksesta ja hallitusneuvotteluihin lähtevästä kokoonpanosta riippuu, keskustellaanko ydinräjähdepykälien muuttamisesta jo niissä. Joka tapauksessa kysymys on edessä seuraavan hallituksen valmistellessa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoaan.

Suomessa kiinnostanee myös se, miten Ruotsi ja Norja asiaa linjaavat. Naton jäsenmaa Norja on sitoutunut turvallisuuspolitiikassaan rauhanajan ydinaseettomuuteen.

Harjoituksissa näköisaseita

Vanhanen muistuttaa, että Suomen piti muuttaa lainsäädäntöä myös silloin, kun Ranskaa autettiin Pariisin terrori-iskun jälkeen vuonna 2015. Silloin kävi ilmi, että Suomi ei voinut antaa EU:n avunantoartiklan mukaista sotilaallista apua, koska lainsäädäntö esti sen. Siksi lakia muutettiin.

–  Tässä on vähän sama asia. Natosta Suomen hakemalle turvalle olisi hyvä olla sitä puoltava lainsäädäntö. Lait elävät aina ajassa ja tarpeiden mukaan.

Ajatus siitä, että Suomeen sijoitettaisiin ydinaseita, on hänestä täysin teoreettinen.

Lue myös: Turkin ja Unkarin venkoilu kolaus Naton uskottavuudelle – "Meillä ei rajamaana välttämättä ole viikkoja ja päiviä aikaa odotella"

Ydinaseisiin liittyvä harjoittelu on osa sotilasliiton säännöllistä harjoitusohjelmaa. Esimerkiksi viime vuoden lokakuussa 60 sotilaskonetta 14:stä eri Nato-maasta osallistui Belgian isännöimään ydinpuolustusharjoitukseen.

Ydinaseisiin perehtynyt tutkija Stefan Forss korostaa, että harjoitustilanteissa käytetään harmittomia näköisaseita.

–  Suomen ilmatilaan ei siksi tuotaisi ydinaseita kuin aikaisintaan ydinsodan jo sytyttyä, jos silloinkaan, Forss sanoo STT:lle sähköpostitse.

Norjan ja Suomen vertailu ei mielekästä

Ydinaseita tutkineen Tampereen yliopiston yliopisto-opettajan Tapio Juntusen mukaan Suomen maa-alue tai ilmatila ei ole Naton ydinasepelotteen uskottavuuden kannalta merkittävässä, saati ratkaisevassa asemassa.

Norja teki omat ydinasevaraumansa 1950-luvun loppupuolella jo ollessaan Naton jäsenvaltio.

–  Linjaus ei ole estänyt ydinaseiden roolia Norjan puolustussuunnittelussa eikä Norjan täysivaltaista osallistumista Naton toimintoihin, mukaan lukien Naton ydinasesuunnitteluryhmään.

Juntusen mielestä Suomen ja Norjan vertailu ei ole mielekästä ainakaan suoraan, sillä Norja teki varaumansa toisessa maailmanajassa.

Lue myös: Suomi siirtyy Nato-jäsenyyden myötä avoimempaan konfliktiin Venäjän kanssa – näin itänaapuri hyödyntää jo nyt Ruotsin tilannetta