Nuorten väkivaltarikokset edelleen kasvussa

Tampereen yliopiston tutkijan Tapio Kuureen mielestä etenkin harkitut, muuten kuin pikaistuksissa tehdyt väkivallanteot ovat nuorten rikollisuudessa uusi ja huolestuttava piirre. Kuten otsikoista ja uutisista tiedetään, teot myös viedään äärimmäiseen loppuun asti.

Tutkimuksissa on saatu viiteitä siitä, että osa nuorista myös valmistautuu kohtaamaan väkivaltaa kantamalla mukanaan puolustautumiseen sopivia välineitä. Kuureen opetusministeriölle laatimassa selvityksessä väkivaltaisuus näyttää kuitenkin keskittyvän pieneen piiriin. Kunnollisia, normeja noudattavia ja väkivaltaa kaihtavia nuoria on alan tuoreiden tutkimusten mukaan yhä enemmän, lohduttaa yliopistonsa politiikan tutkimuksen laitoksessa työskentelevä nuorisotutkija. Nuoret siis jakautuvat myös suhteessaan väkivaltaan yhä selvemmin kahteen luokkaan.

Elämä ja kuolema hallussa

Opetusministeriö tilasi yliopistoissa työskentelevien nuorisotutkijoiden verkostolta selvityksen nuorisoväkivallasta Keravan kesäkuisten väkivallantekojen jälkeen. Kuure kokosi muistioonsa erilaista aiheeseen liittyvää tutkimusta viime vuosilta. Kesken työn tiedotusvälineet kertoivat hätkähdyttävän uutisen espoolaisnuorten veriteosta Lopella.

Tapauksesta ei vielä ole käytössä muuta kuin julkisuudessa olleita tietoja. Kuuretta kuitenkin askarruttaa jo, onko kyse uudesta ilmiöstä: elämässä menestyvien nuorten hämäräpoluista. Toisin kuin syrjäytyneet ikätoverinsa nämä nuoret hallitsevat elämänsä, tulevat hyvistä perheistä, asuvat hyvissä kaupunginosissa, kokeilevat ehkä "hallittua" huumeidenkäyttöä ja uskovat jo hallitsevansa kuolemaakin, tutkija pohtii.

Isille ja pojille tukea

Kuoreen mukaan sosiaali- ja nuorisotyöntekijät onnistuvat usein kalastamaan kuiville tyypillisiä riskinuoria. Rikollinen kotitausta, mielenterveysongelmat, äkilliset perhekriisit ja muuttoliike tunnistetaan vaaratekijöiksi.

Toistuvaan tai vakavaan väkivaltaan syyllistyviin nuoriin pitäisi kuitenkin panostaa enemmän, samoin isien ja poikien pulmallisiin suhteisiin sekä lasten asemaan avioerotapauksissa, suosittaa Kuure.

Ongelmana nuorisotyössä on myös, ettei tieto kulje riittävän hyvin eri ammattilaisten kesken.

(MTV3-STT)