Kuuban pitkäaikaisen johtajan Fidel Castron kuoltua myöhään perjantaina alkoi kiistely hänen perinnöstään ja saavutuksistaan. Reaktiot vaihtelivat hehkuttamisesta demonisointiin.
STT tarkasteli muutamia Castrosta esitettyjä väitteitä tilastojen valossa.
1. väite: Kansan elintaso parani
Kun Fidel Castro nousi valtaan, Kuuban bruttokansantuote oli asukasta kohden reilut 2000 dollaria, jolla se oli alueellisesti keskikastia.
Castron aikana moni maa porhalsi ohi ja meni menojaan, esimerkiksi Dominikaaninen tasavalta, Costa Rica ja Puerto Rico. Myös muun muassa Jamaika pysytteli Kuubaa vauraampana.
Yhdysvaltojen kauppasaarto toki haittasi talouden kehitystä Castron aikana, mutta maalla oli tukijoina vuorollaan Neuvostoliitto, Venäjä ja Venezuela.
Tulojen jaottuminen Kuubassa on ollut Economist-lehden mukaan vielä 1980-luvun lopulla hyvin tasavertaista, mutta tulokuilu on kasvanut ja oli salaisen tutkimuksen mukaan lähellä Latinalaisen Amerikan keskiarvoa 2000-luvun puolivälissä eli Castron valtakauden lopulla. Maailmanpankilla ei ole asiaa koskevia virallisia tilastoja.
Castro ei siis saanut aikaan merkittävää talouskasvua, joka olisi ruokkinut hyvinvointia. Varallisuuden tasainen jakautuminenkin alkoi rapautua Castron aikana.
Sen sijaan julkisten palveluiden saatavuus ja koulutusmahdollisuudet paranivat, minkä voi katsoa parantaneen ihmisten elämää.
2. väite: Terveydenhuolto on maailman huippua
Suhteelliseen köyhyyteen nähden kuubalaiset ovat pitkäikäistä väkeä. Elinajanodote Kuubassa oli Castron aikana melko tasoissa Yhdysvaltojen kanssa ja jopa ohitti sen 2000-luvulla.
Myös imeväiskuolleisuus on romahtanut. 1960-luvun lopussa 1000 lapsesta noin 40 kuoli ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä. 1990-luvulle tultaessa määrä oli pudonnut 10:een ja 2015 neljään.
Petraus näissä tilastoissa tulee terveydenhuoltoon panostamisesta, ja lääkäreitä on paljon. 1000:ta ihmistä kohden on yli 6,7 lääkäriä, mikä on kolminkertaisesti Yhdysvaltoihin verrattuna ja moninkertaisesti esimerkiksi Jamaikaan verrattuna. Kuubalaislääkäreitä on paljon myös ulkomailla.
Rahankäyttö terveydenhuoltoon on ollut melko maltillista. Suhteessa bruttokansantuotteeseen terveysmenot olivat 90-luvulla hieman matalammat kuin vaikkapa Suomessa ja roimasti matalammat kuin Yhdysvalloissa.
3. väite: Castro oli verinen diktaattori
Castron hallinto oli tuhansien väkivaltaisten kuolemien takana kotimaassaan. Cuba Archive Project laskee yli 10000 vallankumoukseen ja poliittiseen tilanteeseen liittyvää kuolemaa tai katoamista vuosina 1952-2016.
Näistä ainakin reilut 7000 on Castron hallinnon vastuulla.
Lisäksi Castron seikkailut ulkomailla, kuten 50000 sotilaan lähettäminen Angolaan, aiheuttivat tuhansien kuubalaisten kuoleman.
Oppositiota ja toisinajattelijoita vainottiin koko Castron kauden ajan.
– Sananvapauden tila Kuubassa, jossa aktivisteja uhkaavat pidätykset ja ahdistelu hallituksen kritisoinnista, on Fidel Castron synkin perintö, sanoi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin lausunnossa Erika Guevara-Rosas.
Amnesty kehuu Castroa lukutaidon ja julkisten palveluiden saavutettavuuden parantamisesta. Perintö on repivän kaksijakoinen.
– Kysymys onkin, miltä ihmisoikeustilanne näyttää Kuubassa tulevaisuudessa. Monien elämä riippuu siitä, Guevara-Rosas sanoo.