YK:n ihmisoikeusdelegaation raportti Nicaraguan viime kuukausien poliittisesta väkivallasta oli liikaa presidentti Daniel Ortegalle. Hän heitti delegaation ulos maasta. Raportin mukaan Ortegan hallinto on syyllistynyt poliittisten vastustajien erittäin väkivaltaiseen kohteluun.
Poliisin ja turvallisuusjoukkojen tekemiä mielivaltaisia tappoja, raiskauksia kivääreillä, kidutusta sähköpistoolilla, sähkötupakalla ja piikkilangalla, kuristusyrityksiä, hakkaamista nyrkein, katoamisia, laittomia pidätyksiä.
YK:n raportti tuo jo nyt paljon arvostelua ja erovaatimuksia keränneen Ortegan hallinnon yhä synkempään valoon.
Se syyttää poliisin lisäksi epävirallisia hallitusta tukevia aseistettuja tukijoukkoja mielenosoittajien tukahduttamisesta. Raportin mukaan heillä on käytössään muun muassa ajoneuvoja ja sotilaallista kalustoa, kuten Dragunov-tarkkuuskiväärejä ja AK-47-rynnäkkökiväärejä.
Ortega syyttää ulkopuolisia voimia
Ortegan mukaan mielenosoittajat yrittävät kaataa väkivalloin demokraattisesti valitun hallituksen. Ortega syyttää YK:n ihmisoikeustoimistoa "valtaapitävien välineeksi jotka pakottavat kuolemanpolitiikkaansa".
Hän vihjaili puheessaan kannattajilleen aiemmin viikolla tahoihin, jotka "hallitsevat kokonaisia mantereita, ja jotka ovat toteuttaneet kokonaisten kansojen murhia", espanjalainen El País -lehti uutisoi.
YK:n delegaatio saapui maahan tarkkailemaan ihmisoikeuksia kesäkuussa Nicaraguan Kansallisen dialogin totuus- ja turvallisuuskomission kutsumana. Komissio on Nicaraguan katolisen kirkon välittämä elin väkivaltaisuuksien lopettamiseksi.
Nykyinen kriisi leimahti viime huhtikuussa. Se alkoi hallituksen päätettyä leikata eläkkeitä ja lisätä työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja. Mielenosoitukset laajenivat osin väkivaltaisiksi yhteenotoiksi Ortegan poliisin ja tukijoukkojensa ja mielenosoittajien välille.
Yli 300 kuollut väkivallassa
Väkivaltaisuuksissa on kuollut ainakin 320 ihmistä ja ainakin kaksi tuhatta on haavoittunut.
Mielenosoituksissa on myös vaadittu Ortegan ja varapresidentti Rosario Murillon eroa. Murillo on Ortegan vaimo ja pitkäaikainen aatteellinen taistelusisar.
Ortega nousi nykyiseen valta-asemaansa presidentiksi 2007 vaaleissa, joista tarkkailijat löysivät epärehellisyyksiä. 2014 Ortega poistatutti perustuslaista rajoitukset presidentin valtakausille.
Ensimmäisen kerran Ortega nousi köyhän kuusimiljoonaisen keskiamerikkalaisen valtion johtoon 1984, kun vasemmistolainen sandinistivallankumous oli kukistanut 1979 Yhdysvaltain tukeman pitkäaikaisen diktaattorin Anastasio Somozan.
1980-luvulla sandinistihallinto myös kävi sisällissotaa Washingtonin tukemia contra-sissejä vastaan. Ortega menetti presidentinpalatsin avaimet vaaleissa 1990.
Kylmän sodan päätyttyä Nicaraguaan virtasi eri maista julkisia kehitysyhteistyörahaa ja -hankkeita, myös Suomesta vuoteen 2013 asti, vaikka Nicaragua ei näyttäytynytkään kehittyvän demokratian mallimaana. Ortegan paluu presidentiksi on kriitikoiden mukaan syventänyt ongelmia.
Ortegan venyvät periaatteet
Ortega on yhä maan vasemmistolaisen valtapuolueen FSLN:n puheenjohtaja. Tästä huolimatta puheissaan Ortega myötäilee katolisen kirkon vanhoillisia näkemyksiä. Hallituksen talouspolitiikka puolestaan on markkinatalousmyönteinen, joten periaatteet näyttävät venyvän tarpeen mukaan.
Ortegan vastustajien mielestä hän perheineen on vuosien mittaan kerännyt suuren omaisuuden, jonka kasaaminen ei ole päivänvalon kestävää. Siksikin oppositio on siirtynyt kaduille, verisin seurauksin.
YK:n ihmisoikeuskomissaari Zeid Ra'ad Hussein puolestaan syyttää nykytilanteesta epäsuorasti myös ulkomaailmaa.
– Tukahduttamis- ja kostotoimet mielenosoittajia vastaan jatkuvat Nicaraguassa, samalla kun maailma katsoo muualle, hän toteaa lausunnossaan.
Nicaragua YK:n turvallisuusneuvoston käsittelyyn
YK:n turvallisuusneuvoston on tarkoitus käsitellä Nicaraguan tilannetta ensi keskiviikkona. Onko neuvosto yksimielinen käsitellessään Nicaraguaa?
Kylmän sodan aikaan Nicaragua oli yksi lukuisista Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton ideologisen kamppailun taistelukentistä.
Nyt Yhdysvallat on Nicaraguan suurin kauppakumppani, joten hallituksen markkinamyönteisyys ei herätä närää supervallassa. Poliittisesti tilanne on toinen. Donald Trumpin hallinto haluaisi Ortegan kaatuvan.
Maailmalla jalansijaa hakeva Venäjän presidentti Vladimir Putin puolestaan on tuomassa Moskovaa jälleen Nicaraguaan. Se on muun muassa myynyt Ortegalle aseita.
Myös Kiinalla saattaa olla sanottavansa.
Vuonna 2013 Ortega teki sopimuksen erään kiinalaisliikemiehen kanssa kanavan rakentamiseksi läpi Nicaraguan Atlantilta Tyynellemerelle, Panaman kanavan kilpailijaksi. Hankkeen toteutuminen on kuitenkin hyvin epävarmaa.