Norjan maastohiihdon superlupauksen ura romuttui – taustalla karu syy: "Kehoni oli kuollut"

LUE MYÖS: Therese Johaugilla hurja muodonmuutos – kaarteli kysymystä: "En sitä suoraan lähde kommentoimaan, mutta..."

Ongelmana oli, että lähes kaikki tieto valmennuksesta perustui miehistä tehtyihin tutkimuksiin. Nordberg oli juniori-ikäisenä yksi maansa parhaimmista hiihtäjistä. Ura loppui kuitenkin ennen aikojaan jo vuonna 2007, kun Nordberg oli vain 25-vuotias. Monet vuodet menivät pieleen sellaisten asioiden takia, joista ei ole vieläkään tarpeeksi tietoa norjalaisessa urheilussa. 

– Miettikää, kuinka tarkkaan käsittelemme palautumista ja harjoittelua. Meidän pitää muistaa juoda sekä nukkua tarpeeksi ja suksien pitää olla täydelliset. Olemme niin keskittyneitä huippu-urheilun yksityiskohtiin. Silloin jätämme huomioimatta elementin, joka tekee meistä sellaisia kuin olemme. Se on aika radikaalia jättää huomioimatta, Nordberg sanoo NRK:lle.

Nordberg oli jo 12-vuotiaasta lähtien erittäin lupaava hiihtäjä. Hän oli huipulla 14-17-vuotiaiden ikäluokissa. Hän kärsi kuukautisten aikana omien sanojensa mukaan "suuremmista kivuista ja verenvuodosta".

– Taistelen paljon sen kanssa. Harjoittelin silti paljon. En kiinnittänyt huomiota siihen, Nordberg kertoo.

Kyse oli rankoista intervalliharjoituksista. Hänellä oli jo ennen harjoituksia suuria kuukautiskipuja. Hän antoi siltikin maksimaalisen suorituksen harjoituksissa.

– Kun tulin kotiin, saatoin kärsiä päänsärystä, saada entistä voimakkaampia kipuja ja joutua makaamaan vuoteeseen. Se oli itsestäänselvää, että en silloin hyötynyt siitä harjoituksesta, Nordberg toteaa.

"Kehoni oli kuollut"

Nordberg sai kutsun 18-vuotiaana nuorten maajoukkueeseen. Hänen kovat särkytilansa harjoittelussa ja kilpailemisessa johtivat siihen, että hän alkoi käyttää e-pillereitä. Tavoitteena oli manipuloida kuukautiskiertoa ja vähentää kipuja sekä vuotoja tärkeitä kisoja varten. Se johti kuitenkin vuosia kestäneeseen alisuorittamiseen. 

– Se tapahtui asteittain, vaikkakin siinä ei kulunut hirveästi aikaa, kun huomasin, että olin vain varjo itsestäni. Hiihtoladulla kulki huonommin ja huonommin, varsinkin pidemmissä kisoissa. En enää tunnistanut kehoani, Nordberg sanoo.

– En reagoinut enää harjoituksiin. Kehoni oli kuollut. Se ei antanut mitään verrattuna siihen, kuinka paljon tein töitä. Se oli kuin hiihtämistä käsijarru päällä, Nordberg toteaa.

Hiihtolupaus alkoi pyörittelemään kysymyksiä päänsä sisällä: Mitä olin tehnyt eri tavalla? Olen harjoitellut kuin aina ennenkin. Onko mitään syytä uskoa, että olen harjoitellut liian vähän tai paljon? 

Norjan Olympiakomitean alla toimivan Olympiatoppenin tutkimus- ja kehitysjohtaja Öyvind Sandbakk sanoo, että häntä pelottaa, kuinka vähän aiheesta tiedetään. Hänen mukaansa yli 90 prosenttia kerätystä datasta perustuu miehistä saatuihin tietoihin.

– Pitäisikö meidän olettaa, että naiset ovat vain pieniä miehiä. Niin ei kuitenkaan ole, Sandbakk sanoo.

Sandbakkin mukaan tutkimustyö on nyt aloitettu. Käynnissä on tutkimus, joka toteutetaan hiihtäjillä ja ampumahiihtäjillä. Mukana on 140 ihmistä, joiden tasot vaihtelevat harrastajista maailman huippuihin.

Nordberg sanoo nyt, että se olisi merkinnyt paljon, jos hänen ympärillä olleet johtohenkilöt olisivat tienneet enemmän. Hän kertoo valmentajiensa yrittäneen auttaa. He voisivat esimerkiksi ehdottaa, että hän ottaisi rauhallisesti silloin kun on kovia kipuja. Nordbergin mielestä harjoittelu olisi pystytty suunnittelemaan paremmin naisten kuukautiskierroista saatujen tietojen myötä. 

"En pysty siihen"

Nordberg voitti viimeisenä juniorivuotenaan MM-pronssia. Hänestä tuntui siltä, että ei pystynyt palautumaan kunnolla työnteon jälkeen. Vähitellen heikot tulokset siirtyivät myös sprinttikisojen puolelle, kun hänestä tuli aikuisten tason urheilija. Hän kuvailee ensimmäistä vuottaan karmaisevaksi. 

– Olin niin alhaalla tuloslistoilla ja ajattelin, että en pysty siihen, Nordberg sanoo.

Raskaat tuntemukset kestivät neljän vuoden ajan. Sen jälkeen hän ajatteli ottavansa asian käsittelyn omiin käsiinsä. Hän opiskeli urheilu-uran ohella urheilu- ja liikuntatieteitä ja löysi, että tutkimusta aiheesta ei oltu tehty paljoakaan. Nordbergin löytämien artikkeleiden mukaan e-pillereiden käyttö saattoi pienentää hapenottoa. Hän luki tutkimuksia, joissa sanottiin, että pillereiden käyttö saattoi heikentää voimakkaasti hapenottoa.

– Olin varma, että minun piti lopettaa se. Ajattelin, että se saattoi olla juuri se syy, jonka takia minulla oli ongelmia. Minun piti päästä normaaliin kiertoon takaisin, Nordberg kertoo.

Nordberg lopetti pillereiden käytön. Hormonitasojen tasaantumisessa meni aikaa, mutta sen tapahtuessa, hän tunnisti jälleen kehonsa. Nordberg sanoo, että se oli kuin puhdistautuminen tai kuplasta ulos pääseminen. Norjalaisella oli tämän jälkeen kaksi hyvää kautta ja viimeisenä vuotena, vuonna 2007 hän oli lähellä päästä maailman parhaiden kilpailijoiden joukkoon.

– Tunsin 25-vuotiaana, että suoritin tasolla, joka minulla olisi pitänyt olla 21-vuotiaana. Siltä minusta tuntui. Päätin kuitenkin lopettaa, vaikka olin motivoitunut. Se meni vain niin, Nordberg sanoo hymyillen.

– Vaikka olemmekin hyviä urheilussa Norjassa, niin meidän pitäisi olla hyviä myös tässä. Minun tarinani ei ole uniikki. Kun kirjoitin maisterintutkintoni, niin sain varmistuksen sille, että naisilla ja tytöillä on haasteita kierron suhteen. Sinulla on huonompi olo ja vastaat heikommin harjoituksiin. Et huomioi sitä. Olen iloinen, että tämä saa nyt suurempaa huomiota. Toivon, että tutkimukseni ja tarinani auttaa muita tyttöjä, Nordberg päättää.