Niinistö esitti huolensa hallituskriisistä – asiantuntija muistuttaa sisäänrakennetusta ongelmasta: "Selvästi Niinistö kipuilee tämän kanssa, että hänellä on niin vähän valtaa"

–  Eli presidentti pysyy poissa hallituksen muodostamisesta ja sen työskentelystä pois lukien tietysti ulkopolitiikan yhteisjohtaminen, Raunio kuvailee.

Julkisuudessa ei ole tietoa, miten ja kenelle Niinistö on huolensa ilmaissut.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) on kertonut Ilta-Sanomille käyneensä Niinistön kanssa keskustelun hallituksen tilanteesta, mutta hän ei ollut halunnut kommentoida asiaa tarkemmin.

Huolen ilmaiseminen on Raunion mukaan joka tapauksessa melko poikkeuksellista.

–  Kyllähän meillä on totuttu siihen, ettei presidentti puutu hallitusten toimintaan.

Lue myös: Hallitus ei ota käyttöön ekonomistien keinoja työllisyyden parantamiseksi – miksi?

Vaikuttaminen on julkisuudelta piilossa

Niinistö ei ole ensimmäistä kertaa päivänpolitiikan otsikoissa.

Raunio sanoo Niinistön kommentoineen hallituskuvioita ensimmäisellä kaudellaan esimerkiksi vuonna 2017 perussuomalaisten hajoamiseen ja samana vuonna hallituksen kaatumiseen liittyvien spekulointien yhteydessä.

Raunion mukaan Suomessa on totuttu ensin Tarja Halosen ja nyt Niinistön kaudella siihen, että presidentti pyrkii vaikuttamaan piilossa julkisuudelta.

Hän kuitenkin huomauttaa, ettei presidenttien kulisseissa tekemistä yhteydenotoista johtaviin poliitikoihin ole mitään tutkittua tai muutakaan tietoa.

–  Jos Niinistö on tuonut tämän esille vaikka suoralla yhteydenotolla hallituksen avainhenkilöihin, se noudattaa tätä kaavaa, että presidentit vaikuttavat nimenomaan julkisuudelta piilossa.

Raunio muistuttaa, että presidentti on tehtäviensä vuoksi jatkuvassa yhteydessä pääministeriin ja ulkoministeriin.

Ulkopolitiikkaa lukuun ottamatta presidentillä ei juurikaan ole toimivaltaa, joten hän on sivussa kaikesta poliittisesta valmistelusta.

Sisäänrakennettu suosion ongelma

Jos presidentti haluaa jollain tavalla vaikuttaa, käytössä on Raunion mukaan kaksi kanavaa. Toinen on olla kulisseissa yhteydessä eri tahoihin, ja toinen tapa on ottaa kantaa julkisten puheiden ja muiden ulostulojen kautta.

Suomessa presidentit eivät jälkimmäistä väylää juurikaan käytä.

Vuosi sitten Niinistö ehdotti hallituksen niin kutsutun koronanyrkin perustamista.

Tuolloin kiinnostavaa Raunion mielestä oli se suoruus tai päättäväisyys, jolla pääministeri tyrmäsi presidentin esityksen.

–  Selvästi Niinistö kipuilee tämän kanssa, että hänellä on niin vähän valtaa. Se näkyy siinä, että hän on pyrkinyt eri tavoin osallistumaan presidenttikausiensa aikana myös hallituksen toimivaltaan kuuluviin kysymyksiin.

Lue myös: Sauli Niinistö käynyt "pitkän ja miellyttävän" keskustelun Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harrisin kanssa

Mitään lääkettä kipuiluun Rauniolla ei ole antaa.

Hän huomauttaa, että hankaluudet syntyvät siitä, että presidentit ovat Suomessa suorien vaalien vuoksi lähtökohtaisesti erittäin suosittuja, mutta valtaa heillä on todella vähän.

–  Siitä seuraa tavallaan sisäänrakennettu ongelma, että presidentit ovat selvästi vähän tuskastuneita, kun he ovat niinkin paljon politiikan marginaalissa.

– Jos ei olisi yhteyksiä esimerkiksi Venäjän presidenttiin ja sitä kautta tulevaa julkisuutta, eipä Suomen presidentillä paljon tehtävää olisi.

Lue myös: Päätoimittajan kommentti: Marinin hallitus hoippuu kriisistä toiseen – Saarikon kannattaa nyt ottaa rahaministeriö haltuun

• 11:49
  Häirintä

  SDP:n häirintäselvitys valmis – Tytti Tuppuraisesta selvä tulos
• Eilen18:15
  SDP

  SDP osallistuu Orpon tarjoamiin ydinase-keskusteluihin – näin Lindtman perustelee
• Eilen17:08
  Hallitus

  Yrittäjät: Marttisen toimet vesittävät hallituksen esitystä
• Eilen15:34
  Orpon hallitus

  Orpo: Euroopan syytä olla mukana Hormuzinsalmen kauppareitin turvaamisessa
• Eilen14:31
  Työ

  Työministeri Marttinen: Määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiseen tulossa muutos
• Lataa lisää