Neurologinen sairaus voi viedä työkyvyn – osa itse ehkäistävissä

– Aivoverenkiertohäiriö on yleisin pysyvää tai määräaikaista työkyvyttömyyttä aiheuttava neurologinen sairaus. Se heikentää yleensä vakavasti elämänlaatua: ihminen ei välttämättä pysty enää puhumaan kunnolla, ja vartalon toimintakyky jää toispuoleisesti heikoksi. Monien muiden vakavien sairauksien tavoin se yleistyy 55 ikävuoden jälkeen, jolloin ihmisen ”takuuaika” niin sanotusti loppuu. Toki aivoverenkiertosairauksiin voi sairastua nuorempanakin, neurologian erikoislääkäri Mikael Ojala sanoo.

Ojala pahoittelee, että monet tapauksista ovat niin sanottuja turhia sairastumisia.

– Jos ihmiset olisivat vähemmän lihavia, katsoisivat verenpaineensa perään, harrastaisivat liikuntaa ja olisivat tupakoimatta, sairastuneiden määrä vähenisi merkittävästi. Suurin syy aivohalvauksia aiheuttavaan verenpaineen nousuun on ylipaino. Esimerkiksi diabetes, joka on osittain elintapatauti, lisää huomattavasti aivohalvauksen riskiä.

– Aivohalvauksia voitaisiin ehkäistä myös parantamalla verenpainetaudin hoitoa. Se on Suomessa puolivillaista. Suomi on täynnä huonosti hoidettuja verenpainetautipotilaita. On tutkittu tosiasia, että alle puolet potilaista saa riittävästi verenpainelääkkeitä. Siitäkin on paljon näyttöä, että ihmiset itse ottavat lääkkeitä huolimattomasti. Jotkut potilaat eivät käytä lääkkeitä, koska ei kiinnosta tai huvita – verenpainetautihan ei välttämättä tunnu missään, Ojala sanoo.

MS-tautipotilas tekee usein puolikasta päivää

Aivohalvauksen jälkeen yleisimpiä työkyvyttömyyttä aiheuttavia neurologisia syitä ovat MS-tauti ja aivovamma.

– MS-tauti poikkeaa muista neurologisista sairauksista siinä mielessä, että se painottuu nuorempiin: alle 40-vuotiailla se on työkyvyttömyyttä aiheuttavista neurologisista sairauksista yleisin. Yli 50-vuotiaat sairastuvat MS-tautiin ani harvoin. Taudin kehittyminen on täysi mysteeri eikä kukaan tiedä, miten sairastumista voisi ehkäistä.

Koska sairaus on monimuotoinen, tyyppioiretta on vaikea nimetä. Yhdellä heikentyy liikuntakyky, toisella näkö.

– Kognitiiviset eli muistiin ja oivaltamiseen liittyvät oireet ovat työkyvyn kannalta pahoja. Myös näköhäiriöt, kuten kahtena näkeminen, haittaavat työskentelyä. Sen sijaan liikkumisen tai tasapainon vähäinen heikkeneminen ei vaikuta niin paljon.

– On aika tavallista, että kolmenkympin korvilla MS-tautiin sairastuva ihminen joutuu osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Ei siis mennä niin huonoon kuntoon, ettei pystyttäisi tekemään mitään, vaan nuorena ja innokkaana puolikas päivä onnistuu.

Nykyään MS-tautiin sairastuvat pärjäävät työelämässä paremmin kuin vielä kymmenen vuotta sitten sairastuneet, sillä hoito on kehittynyt.

– Potilas voi jossain määrin ylläpitää työkykyään itse harrastamalla liikuntaa ja välttämällä erilaisia infektioita. Aika paljon ollaan silti lääkkeiden varassa, Ojala sanoo.

Aivovammoja tulee esimerkiksi liikenteessä. Kuvituskuva. Colourbox.com/Dmitry Kalinovsky

Aivovammat yleisempiä miehillä

Merkittävyydeltään samassa luokassa MS-taudin kanssa Ojala pitää aivovammaa, joka ei tosin ole sairaus vaan ulkoisen tekijän aiheuttama.

– Aivovammoja tulee kaiken ikäisille ihmisille, mutta yleisemmin miehille, sillä he hölmöilevät enemmän. Useimmat aivovammat olisivat täysin ehkäistävissä, jos kukaan ei joisi liikaa alkoholia tai käyttäytyisi huonosti liikenteessä ja kadut hiekoitettaisiin.

– Vuosittain aivovammoja saadaan Suomessa kymmeniä tuhansia. Suurin osa niistä on kuitenkin niin lieviä, että työkyvyttömyys on ohimenevää.

Myös dementoivat muistisairaudet voivat johtaa töistä pois jäämiseen.

– Vaikka muistisairaudet painottuvat vanhaan ikäpolveen, niitä todetaan pienissä määrin jo 55 ikävuoden jälkeen. Silloin se on aina eläkkeen paikka.

Ojala korostaa, että kaikki unohtelut eivät kieli sairaudesta.

– Esimerkiksi stressi, alkoholi ja uniapnea aiheuttavat työikäisille erittäin paljon hyvin hoidettavissa olevia muistihäiriöitä. ”Kovalevy” voi olla niin sanotusti täynnä ilman, että se tarkoittaa vakavaa sairautta.

Epilepsia lopettaa rekkakuskin työt

Harvinaisempia työkyvyttömyyttä aiheuttavia neurologisia sairauksia ovat esimerkiksi Parkinsonin tauti, epilepsia ja migreeni.

– Vapinana, lihasjäykkyytenä ja liikkeiden hidastumisena oireilevaa Parkinsonin tautia sairastaa noin 10 000 suomalaista. Osalla oireena on myös ajatuksen hitaus. Eläkkeelle joudutaan systemaattisesti muutaman vuoden sairastamisen jälkeen – työterveyshuollossa näkee 55-vuotiaina Parkinsonin tautiin sairastuneita.

– Taudin syytä ei tunneta, joten sitä ei voi etukäteen ehkäistä. Yleensä kestää vuosikausia ennen kuin se huomataan.

Epilepsia, johon sairastutaan yleensä lapsena tai nuorena, on työkyvyttömyyden syynä harvinainen.

– Se haittaa vain tietyissä ammateissa, kuten putoamisvaarallisissa töissä tai ammattiautoilussa. Jos rekkakuski saa epilepsian, työt loppuvat siihen. Hän voi kuitenkin kouluttautua muihin hommiin. Esimerkiksi toimistotöissä ei pidemmän päälle haittaa, vaikka kerran–pari vuodessa tulisi epileptinen kohtaus.

Luultavasti yleisin neurologinen sairaus, migreeni, johtaa työkyvyttömyyseläkkeeseen erittäin harvoin.

– Migreeni ei ole sen tyyppinen tauti, että se aiheuttaisi jatkuvaa työkyvyttömyyttä. Tavallista migreeniä harvinaisempi Hortonin migreeni voi joskus olla osatyökyvyttömyyseläkkeen syy, Ojala sanoo.

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva

Studio55.fi-ohjelmassa puhuttiin viime huhtikuussa aivoverenkiertohäiriöistä neurologian professori Risto O. Roineen kanssa. Katso, miten omaa pulssia tunnustelemalla voi havaita eteisvärinän, joka ilman hoitoa saattaa aiheuttaa pysyvään vammautumiseen tai jopa kuolemaan johtavan aivoinfarktin.