Suomessa myönnettävistä työkyvyttömyyseläkkeistä noin kymmenen prosentin arvellaan johtuvan neurologisista sairauksista. Tällaisia ovat esimerkiksi aivohalvaus, MS-tauti ja muistisairaudet. Osaa taudeista pystyy ehkäisemään, osaa ei.
– Aivoverenkiertohäiriö on yleisin pysyvää tai määräaikaista työkyvyttömyyttä aiheuttava neurologinen sairaus. Se heikentää yleensä vakavasti elämänlaatua: ihminen ei välttämättä pysty enää puhumaan kunnolla, ja vartalon toimintakyky jää toispuoleisesti heikoksi. Monien muiden vakavien sairauksien tavoin se yleistyy 55 ikävuoden jälkeen, jolloin ihmisen ”takuuaika” niin sanotusti loppuu. Toki aivoverenkiertosairauksiin voi sairastua nuorempanakin, neurologian erikoislääkäri Mikael Ojala sanoo.
Ojala pahoittelee, että monet tapauksista ovat niin sanottuja turhia sairastumisia.
– Jos ihmiset olisivat vähemmän lihavia, katsoisivat verenpaineensa perään, harrastaisivat liikuntaa ja olisivat tupakoimatta, sairastuneiden määrä vähenisi merkittävästi. Suurin syy aivohalvauksia aiheuttavaan verenpaineen nousuun on ylipaino. Esimerkiksi diabetes, joka on osittain elintapatauti, lisää huomattavasti aivohalvauksen riskiä.
– Aivohalvauksia voitaisiin ehkäistä myös parantamalla verenpainetaudin hoitoa. Se on Suomessa puolivillaista. Suomi on täynnä huonosti hoidettuja verenpainetautipotilaita. On tutkittu tosiasia, että alle puolet potilaista saa riittävästi verenpainelääkkeitä. Siitäkin on paljon näyttöä, että ihmiset itse ottavat lääkkeitä huolimattomasti. Jotkut potilaat eivät käytä lääkkeitä, koska ei kiinnosta tai huvita – verenpainetautihan ei välttämättä tunnu missään, Ojala sanoo.
MS-tautipotilas tekee usein puolikasta päivää
Aivohalvauksen jälkeen yleisimpiä työkyvyttömyyttä aiheuttavia neurologisia syitä ovat MS-tauti ja aivovamma.
